Kuumassa paloivat rahat

Esitin valtuustoaloitteen 21.5.2007 kokouksessa kokoomusryhmän ja monen muun valtuutetun kanssa. Valtuustoaloitteen sanoma oli, että Keravan ja Järvenpään ajaessa kuntayhteistyötä osakuntaliitoksilla suuntaan, jota Tuusula ei halua, on syytä tarkistaa kuntayhteistyön mielekkyys Tuusulan näkökulmasta. Toki Järvenpään ja Keravan osakuntaliitoshankkeiden vastustaminen oli taka-ajatuksena, mutta tämä oli hyvä hetki myös pysähtyä arvioimaan Kuuma yhteistyön tuloksia. PriceWaterhouseCoopersin konsulttien tekemän selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä! En osannut odottaa näin tyrmäävää raporttia.Itse pyrin monia kunnankin asioita ajattelemaan liiketoimintanäkökulmasta. Miten voidaan sijoittaa miljoona euroa kahden vuoden aikana hankkeeseen, josta ei saada taloudellista hyötyä, tehokkuutta tai uusia palveluja? Kun Kuuma yhteistyöhön lähdettiin jo vuonna 2002, valtuusto halusi vähintään 10% kustannushyödyt. Toisin päin voisi sanoa, että Kuumaan sijoitettu euro pitäisi tulla kunnalla takaisin euro ja kymmensenttisenä. Sijoitetun pääoman tuotto pitäisi huomioida myös kuntataloudessa. Jos Tuusulan kunta on polttanut rahaa miljoona euroa, niin koko Kuuma alueella on palanut rahaa noin 4 miljoona euroa. Neljä miljoonaa euroa! Ja ainoa konkreettinen Kuuma hanke on ollut yhteinen talouspalvelukeskus, jonka tuomat tehokkuussäästöt ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Mielestäni tämä selvitys pitää ottaa vakavaan harkintaan ja teettää samankaltaiset arviot Kuuma yhteistyöstä myös muissa kunnissa. Yhtenä ratkaisuna tähän ehdotan, että Kuuman hallintomallia tulee välittömästi keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.Mitä tulee yhteistyöhön Keravan ja Järvenpään kanssa. Molemmat kunnat ovat marraskuun valtuustoissa tekemässä päätöstä osakuntaliitoshakemuksen jättämisestä ministeriöön. Tuolla marraskuun päätöksellä Keravan ja Järvenpään valtuustot myös linjaavat, mikä on heidän asenteensa kuntayhteistyöhön. Tuon päätöksen jälkeen ja tämän juuri julkaistun raportin pohjalta Tuusulan valtuusto voi sitten tehdä omat päätöksensä kuntayhteistyön jatkosta. Jos Tuusulan kunnalle ei miljoonan euron satsauksesta kuntayhteistyöhön jäänyt käteen kuin naapurit, jotka haluavat ryövätä maat, niin lienee syytä hakea yhteistyökumppanit muualta.

Ampumaradan viimeiset hetket

Ampumaharrastus loppui Hyrylän varuskunnan ampumaradoilla viime vuoden lopussa kun varuskunta muutti pois Tuusulasta. Siitä lähtien varuskunnan ampumaradat ovat olleet käyttämättöminä.

Harmittaa, että hyvät ja paljon käytetyt ampumaradat ovat lojuneet käyttämättöminä nyt lähes vuoden. Ampumaharrastusta olisi voitu jatkaa radoilla vielä monta vuotta, ennen kuin alueen kaavoitus ja rakentaminen käynnistyy. Senaattikiinteistön päätös purkaa ratalaitteet onkin viimeinen niitti ampumaratojen käytön loppumiselle.

Päätös ratalaitteiden purkamisesta on kitkerä pala yhdistyksille, jotka ovat ratoja käyttäneet ja omin voimin ja rahoin ratalaitteita radoilla rakentaneet. Hämmästyttää Senaatti kiinteistöjen asenne purkaa yksiselitteisisti ratalaitteet pois.

Tuusulan kunnanhallitus kannatti ampumaratojen käyttöä, mutta kuntahan ei maita omista, joten päätös ei asiaan juuri näköjään vaikuttanut. Tuntuu, että kaikilla asianosaisilla ei sittenkään ollut tahtotilaa ampumaurheilun jatkamiseksi alueella.

Ampumaurheilu voidaan katsoa liikuntalain alaiseksi toiminnaksi. Liikuntalain 2§ sanoo: "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät."

Tällä perusteella Tuusulan kunnan pitää yhdessä ampumaseurojen kanssa käynnistää työ korvaavan ampumaurheiluharrastuspaikan löytämiseksi Tuusulan kunnan alueelta.

Lokakuun valtuusto

Varuskunta-alueen arkkitehtikilpailu

Tuusulan varuskunta-alue Hyrylässä on sopimuksella valtion kanssa siirtymässä Tuusulan kunnan omistukseen. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa uusia asuntoja. Tuusulan strategiassa on linjattu että Tuusula on maaseutumainen ja pinetalovaltainen. Varuskunta-alueen suunnittelussa tulee huomioida tämä tavoite. Alueelle tulee rakentaa pientalovaltaista viihtyisää ja laadukasta asumista, jossa myös huomioidaan alueen mahdollisuudet virkistysalueena.

Valtuusto päätti perusteet arkkitehtikilpailulle: "Kilpailun tavoitteena on löytää koko 260 hehtaarin alueelle yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi korkeatasoinen maankäytön yleissuunnitelma noin 10.000 - 15 000 asukkaalle sekä Tuusulan keskustaa lähellä olevalle aikaisemmalle kasarmialueelle yksityiskohtainen täydennysrakennussuunnitelma säilytettävien ja suojeltavien rakennusten käyttösuunnitelmineen.Yleissuunnitelman tavoitteena on osoittaa maakäyttöratkaisu Tuusulan keskustan taajamarakennetta täydentävälle korkeatasoiselle ja monipuoliselle asuinalueelle. Suunnitelman tulee luoda uusia innovatiivisia näkemyksiä asumiseen ihmisläheisine kortteli-, katu-, aukio- ja pihatiloineen sekä samalla ottaa huomioon alueen hyvä sijainti Tuusulan keskustassa, Keravan rajan läheisyydessä ja Helsingin seudulla. Suunnitelmassa tulee osoittaa alueita myös liike-, toimisto-, palvelu- ja työpaikkarakentamiseen sekä monipuolisiin virkistys- ja ulkoilu- sekä vapaa-ajanviettotarpeisiin. Alueen liikennejärjestelmän tulee tukeutua tehtyihin selvityksiin ja sisältää toimivan katuverkon lisäksi turvalliset ja yhtenäiset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen reitit. Pysäköinnin järjestämisessä tulee pyrkiä pieniin yksiköihin ja tehokkailla alueilla maanalaisiin järjestelyihin. Tärkeitä lähtökohtia ovat myös alueen arvokas historia varuskunta-alueena ja olemassa olevat kulttuuri-, ympäristö- ja luontoarvot sekä liittyminen ympäröiviin liikunta- ja vapaa-ajan palveluihin. Asumisen osalta tavoitteena on osoittaa kuntakeskusta lähinnä olevalle alueelle tehokasta kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista. Muutoin suunnittelualueella tulee varioida asuinkorttelityyppejä monipuolisesti sisällyttäen mukaan myös erillispientaloalueita. Asuntojakauman tulee olla monipuolinen sekä tyypiltään että omistuspohjaltaan. Luontevien korttelikokonaisuuksien vaiheittain toteuttaminen alueella vielä olevien ja myöhemmin poistuvien varuskunnan toimintojen kannalta on tärkeää. "

Valtuuston kokouksessa Kokoomuksen valtuustoryhmä halusi rajata alueen asukasmäärän 8.000 - 12.000 asukkaaseen. Tupu (Tuusulan Puolesta) yhdessä Demarien kanssa kuitenkin äänestyttivät asian niin että lopulliseksi päätökseksi tuli jopa 15.000 asukasta. Kenen etujen mukaista on kaavoittaa alueelle 15.000 asukasta? Tämä käytännössä tarkoittaisi tiivistä kerrostaloasumista, ruuhkien lisääntymistä ja alueen virkistysmahdollisuuksien vähenemistä.

Sulan työpaikka-alueesta

Tuusulan kunnanvaltuusto käsitteli sopimusta Sulan työpaikka-alueesta. Aiemmin kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Sulan työpaikka-alueen sopimuksen. Jo kunnanhallituksessa Tupu (Tuusulan Puolesta) kyllä yritti kovasti vastustaa asian käsittelyä ja sopimuksen hyväksymistä. Tuusulan valtuusto on yksimielisesti päättänyt, että Tuusulan työpaikkaomavaraisuus tulisi olla 100%. Tämä sopimus tuo toteutuessaan 1000-1500 työpaikkaa Tuusulaan. Eikö Tupu olekaan enää tämän takana?Valtuustossa käydyssä keskustelussa Jaakko Torppa (Tupu) yritti estää sopimuksen syntyä vedoten väärään marssijärjestykseen. Jaakko Torppa (Tupu) Pentti Kilpeläisen (Tupu) kanssa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluu. Valtuusto äänesti ja hyväksyi Sulan sopimuksen. Hyvä näin, onneksi järki voitti !