Ohjelma - Tuusulan Taiteiden Yö

Ohjelma - Tuusulan Taiteiden Yö



Tervetuloa Tuusulan taiteiden yöhön!

Järvenrantaa - myydä vai ei

Kunnanhallitus jatkoi maanantaina 10.2.2014 keskustelua kunnan omistamien maa-alueiden ja käyttämättömien maa-alueiden myynnistä. Tuusulan kunta omistaa arvokkaita maa-alueita, jotka olisi järkevä saada myytyä. Osasta kohteita tuntui löytyvän yksimielisyys ja osa kohteista puhututti hallitusta. Tuusulassa on mielestäni edelleen epäselvää, mistä kohdin tuusulalaiset pääsevät Tuusulan järvelle. Nyt myyntiin olisi tulossa pari järvenranta kohdetta mm. Fjällbo. Ennen yksittäisten myyntipäätösten tekemistä olisi varmaankin hyvä muodostaa kokonaiskäsitys siitä, miten tuusulalaiset voivat hyödyntää Tuusulan järven mahdollisuuksia parhaiten. Järvenranta on luonnonvara, jota Tuusulassa ei tule lisää. Fjällbo on toki kohde jota voisi hyödyntää kuntalaisten virkistykseen paremminkin. Tuusulan Taiteiden Yössä on FjällBossa toimintaa on ollut, mutta muutoin eivät kuntalaiset ole paikkaa löytäneet.

Muiden kohteiden osalta keskustelu tuntuikin olevan tunnepohjaista kevyiden argumenttien heittelyä. Mielestäni pitäisi vihdoin päättäjien kysyä itseltään, mikä on kunnan perustehtävä. Millaista omaisuutta kunnalla tulisi olla? Kunnan perustehtävä on järjestää palveluja, tarkoituksen mukaisissa tiloissa. Muut kohteet voi mielestäni sitten laittaa myyntiin tarjouksien mukaan ja laittaa vapautuneet resurssit palvelutuotannon tehostamiseen.

Stockmann Tuusulaan

Tänään päivä alkoi hyvin uutisin. Stockmann siirtää varastointi toimintoja Tuusulaan. Toki olisi toivonut että Stockmann olisi yllättänyt tavaratalo hankkeella Hyrylään. Mutta Stockmann tavaratalo varmaankin joutuu vielä hetken Tuusulaan odottaa. Varastohanketta varten Tuusulan kunta myi Kulomäen työpaikka-alueelta tontin 2.340 M€ kauppahinnalla. Raha tulee Tuusulassa tarpeeseen, sillä saadaan edelleen rahoitettua Tuusulan investointeja. Vuonna 2016 käynnistyvä uusi varasto tuo Tuusulan alueella myös reilut 200 työpaikkaa. Kehityssuunta näyttäisi olevan, että Kehä I sisäpuolelta logistiikkatoiminnot siirtyvät Kehä III pohjoispuolelle lentokentän läheisyyteen. Tässä on Tuusulan vetovoima. Mielelläni toivotan tänne Tuusulaan tervetulleeksi myös muita logistiikka-alan toimintoja, joita lentokentän läheisyys, toimivat liikenneyhteydet ja työvoiman saatavuus alueelle houkuttelee. Tuusulan suunnitelmissa Keha IV alue on kasvamassa merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Kunnanhallituksessa meillä oli käsittelyssä lista muistakin Tuusulasta myytävistä kohteista. Kunnan omistuksessa on asunto-osakkeita, kiinteistöjä ja maa-alueita, joiden myynnillä voitaisiin vapauttaa pääomaa noin 7-10M€. Kunnan kannattaa myydä kohteet, joita kunta ei tarvitse omassa palveluntuotannossa. Myynnistä saatavat rahat voidaan edelleen käyttää kunnan investointeihin, jotka hyödyttävät palvelujen järjestämistä tai parantavat liikennettä. Myytävällä omaisuudella voitaisiin osin vaikka rahoittaa Koskenmäen kiertoliittymä tai uutta terveysasemaa. Listalla on myös Ruskelan koulu, joka lähtis reilulla 400 kiloeurolla.

Uusi suurkunta: Sibelius -kaupunki Tuusula

Valtuustokausi 2014 alkoi 27.1. Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa oli asioina muun muassa kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti. Keväällä 2013 Tuusulassa linjasimme, että Tuusulan tulevaisuuden kannalta kaikista paras vaihtoehto on riittävän iso ja vahva kunta. Nyt lähes vuotta myöhemmin on harmi havaita, että kaikille valtuutetuille ei ole vielä riittävän kirkkaana tulevaisuuden kuva millaista kuntaa rakennamme kuntalaisille. 

Ensimmäisenä tavoitteena tulee olla, että Tuusulaa ei pilkota. Vantaa kovasti paljon haluaisi Tuusulan eteläiset alueet. Tulevan KEHÄ IV alueella on tulevan suurkunnan tärkeimmät työpaikka- ja liiketilarakentamisen alueet.  Ehdottomasti tämä alue on pidettävä osana tulevaa suurkuntaa. Eniten tuntuukin etelä-Tuusulan maanomistajilla olevan hinkua Vantaan puolelle. Osana Vantaata raakamaasta saisi 6-10 -kertaisen hinnan, verrattuna Tuusulassa tehtyihin maakauppoihin. Kasikunta selvityksen rinnalla tehdään liitosselvitystä Tuusulan tai etelä-Tuusulan liittämiseksi Vantaaseen. Tämän selvityksen tarkoituksena oli enemmän paikata Vantaan kiukuttelua. Vantaa kun ei halunnut, eikä Vantaata kukaan halunnut liitosselvityksiin.

Toisena tavoitteena tulee olla muodostaa mahdollisimman vahva suurkunta. Mitä vahvempi suurkunta on sitä heikompi metropolihallinto tarvitaan. Tuleva suurkunta tulee olla riittävän iso peluri metropolialueella suhteessa Helsinkiin, Vantaaseen ja Espooseen. Nyt selvittelyssä oleva kasikunta on tavoiteltava tulevaisuus. Muutamat vielä katsovat historiaan ja haluavat vanhaa Tuusulaa takaisin. Katseet pitää kuitenkin suunnata tulevaan. Tuusulalaisten hyvinvoinnin surma olisi liitos Kerava, Järvenpään ja Tuusulan kesken. Tuusula jäisi lapsipuolen asemaan kun kaikki kehittäminen keskittyisi radanvarteen Keravan ja Järvenpään taajamiin. Tulevassa suurkunnassa tulee olla Tuusulan kaltaisia maalaismaisia kuntia kuten Nurmijärvi tai Mäntsälä tasapainottamassa alueen kehittymistä myös muilla alueilla kuin radanvarsi taajamissa. Vain näin voidaan huolehtia nykyisen Tuusulan alueen tasapainoisesta kehittämisestä. 

Kolmantena tavoitteena tulee olla kaikkien tulevan suurkuntien talouden tasapainosta huolehtiminen. Kuntien tulee saada tulos ja menot tasapainoon ennen kuntaliitoksia. Kuntien taseista tulee karsia ”kuplat” pois. Kunnan henkilöstön määrä tulee tasapainottaa ennen kuntaliitoksia. 

Ja neljäntenä on tietenkin tulevan kunnan nimi.  Tuusula, Suur-Tuusula, Kaukajärvi (Tuusulan järven vanhanimi). Onhan noita vaihtoehtoja. Mutta tässä kohtaa voisi ottaa mallia Saksasta, missä kaupunkien ja lentokenttien nimissä esiintyy suurmiehiä, kuten Lutherstadt Eisleben. Eli uusi nimi voisi olla Sibelius –kaupunki Tuusula.