Joulukuun kunnanvaltuusto

Maanantaina pidettiin vuoden viimeinen kunnanvaltuusto. Suurimpina asioina oli kunnan maapolitiikka sekä kuuma toiminta- ja taloussuunnitelma.

Kuuma -yhteistyö

Kunta teetti PriceWaterhouseCoopersilla selvityksen Kuuma yhteistyön hyödyistä. Selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä!Samaan aikaan kun Tuusula on yrittänyt tehdä yhteistyötä Keravan ja Järvenpään kanssa, tekivät naapurimme esityksen osakuntaliitoksesta. Osakuntaliitoskeskustelu on haluttu irrottaa Kuuma yhteistyökeskustelusta, mutta se kuuluu tähän oleellisena osana. Kerava ja Järvenpää ovat tehneet selväksi, että he eivät halua tehdä yhteistyötä Tuusulan kunnan kanssa ainakaan kaavoituksessa ja kuntarajojen yhteisessä suunnittelussa. Millä asenteella tässä Kerava ja Järvenpää ovat yhteistyötä tekemässä?On selvää, että Kuuma yhteistyötä tulee jatkaa. Keski-Uudenmaan kunnat ovat monien toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden edessä. Tulevaisuudesta selviämme yhteistyöllä kuntien kanssa. Kuuman hallintomallia tulee kuitenkin keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.

Maapolitiikka

Demarit yhdessä Tupun (Tuusulan Puolesta) kanssa kiristivät kunnan maapolitiikkaa. Jatkossa kunnan kaavoitus tulee vaikeutumaan, koska yksityistä maata ei saada kaavoituksen piiriin kuin pakkolunastamalla. Demarit ja Tupu eivät halua neuvotella ja tehdä maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Heidän ajatusmaailmassa on vain yksi tie: hankkia maata kunnan kaavoitukseen yksityisiltä pilkkahinnalla tai pakkolunastuksille. Onko kunnan perustehtävä maakeinottelu? Miksi ei kaavoitusta ja maapolitiikkaa tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa? Päivän politiikassa monesti kaikki puolueet ovat yhtä harmaata massaa. Maapolitiikassa kuitenkin erot vasemmiston ja oikeiston välillä tulevat selvästi esille. Taustalla on perustavanlaatuinen arvoasetelma miten suhtaudutaan yksityiseen omistukseen. Vasemmisto, Demarit ja Tupu eivät selvästikään arvosta yksityistä omistusta, vaan haluavat sosialisoida maaomaisuuden kunnalle.Maapolitiikka on hyvin yksinkertaista. Maa vaihtaa omistajaa kun sekä ostaja että myyjät ovat molemmat yhtä mieltä myytävän maan hinnasta.

Maapolitiikan ohjausryhmä

Tupu ja demarit myös ajoivat maapolitiikkaa hoitamaan erillisen ohjausryhmän, jonka tehtävä on seurata ja arvioida maapolitiikan toteutumista. Tämä on mielestäni kovin outo päätös. Kuntalaki antaa arviointi- ja seurantatehtävän tarkastuslautakunnalle. ” Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.”Tämä kuntalaissa määrätty tehtävä koskee myös siis valtuuston asettaman maapolitiikan keinojen toteutumista. Demarit ja Tupu siis haluavat irrottaa maapolitiikan tekemisen ja seurannan valtuuston ja kunnanhallituksen ulotuttamiin, kabinetteihin, kauas demokraattisesta päätöksenteosta. Tämä ei mielestäni ole missään tapauksessa hyvää hallintokulttuuria.

Puhe itsenäisyyspäivänä

Puhe itsenäisyyspäivänä 2007 Tuusulan Kirkon sankarihaudoilla

Hyvät Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat. Itsenäisyytemme 90.s juhlapäivä alkoi tänään lippujen nostolla valkenevaan aamuun. Olemme kokoontuneet kirkkoihin ja sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajiamme. Illalla sytytämme kynttilät ikkunoille itsenäisen Suomen juhlistamiseksi ja sankarivainajien muistolle. 4 viikkoa sitten sytytimme kynttilät Jokelan uhrien muistolle. Meitä kohdanneiden kriisien ja sotien aikana meitä ovat aina tukeneet ja auttaneet eteenpäin perhe, ystävät ja läheiset. Sotien aikana kotirintamalla oli tärkeä vaikutus selviytymiseen. Myös tänä päivänä meitä kohtaavissa kriiseissä kodin ja läheisten turva on meille jokaiselle tärkeintä. Suomi itsenäistyi 90 vuotta sitten. Itsenäisyyden säilyminen ei ole ollut itsestään selvyys. 90 v aikana itsenäisyyttämme, kansaamme on kohdannut monia uhkia, joista olemme aina selvinneet. Suomen kansaa on yhdistänyt vahva kulttuuri, omat lait ja oma kieli. Vain kansa, joka hädän ja kriisin hetkellä löytää tuen lähimmäisestään, kulttuuristaan ja yhteisistä arvoista, joita puolustaa, selviytyy. Mitkä ovat arvomme 90 -vuotiaassa Suomessa? Minkälaista Suomea rakennamme lapsillemme, tuleville Suomalaisille? Mikä 90 -vuotiaassa Suomessa uhkaa arvojamme, kulttuuriamme, elämäntapaamme ja turvallisuuttamme? Tämän päivän itsenäisyyden puolustaminen kuuluu meille jokaiselle. Löysin isoäitini jäämistöstä rautaisen sormuksen. Viime sodan aikana valtio tarvitsi rahaa ilmapuolustuksen hyväksi. Suomalaiset keräsivät vihkisormuksensa, luovuttivat valtiolle avioliittonsa ja keskinäisen rakkautensa kallisarvoisen symbolin. Merkiksi tästä he saivat rautaisen sormuksen. Vihkisormus oli pieni uhraus verrattuna siihen valtavaan uhraukseen, jonka tällä kirkkopihalla haudatut sankarivainajamme antoivat. Mitä tänä päivänä olemme valmiit tekemään itsenäisen Suomen hyväksi? Miten rakennamme itsenäistä Suomea. Sotiemme veteraanien työn ansiosta Suomi säilyi itsenäisenä. Tänään kun juhlimme 90 -vuotiasta itsenäistä Suomea, muistamme myös niitä kaikkia esi-isiemme tekoja ja työtä mitä he ovat Suomen eteen tehneet. Kansan on tunnettava historiansa, jotta voi selvitä tulevaisuudesta. Tänä itsenäisyyden juhlapäivänä meidän pitää kääntää katseet myös tulevaisuuteen. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia siitä, että meidän lapset ja nuoret kasvavat itsenäiseen Suomeen.Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat Siteeraan lopuksi kenraali Mannerheimin puhetta Vapaussodan voitonparaatissa toukokuussa 1918: ”Suojellakseen vapauttamme täytyy armeijamme seistä valmiina. Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta”.
Hyvää itsenäisyys päivää !