Pormestarimalli kaventaa demokratiaa ja keskittää valtaa

Pormestarimalli kaventaa demokratiaa ja keskittää valtaa

Osa Tuusulan johtavista poliitikoista kokee Tuusulassa olevan tarvetta luottamushenkilöiden työskentelyn ja hallintomallin kehittämiseen. Ennen kuin keskustelu kehittämisestä tai sen tavoitteista on kunnolla edes alkanut, on ratkaisuksi tuotu pormestarimalli.

On tärkeää, että kunnan johtamisessa pyrimme edelleen lisäämään demokratiaa, avoimuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Demokratia ja avoimuus eivät lisäänny sillä, että valtaa keskitetään yhdelle henkilölle. Pormestarin asema olisi hyvin itsenäinen ja hän nousisi merkittäväksi vallankäyttäjäksi, koska valmistelu- ja päätöksentekovalta olisivat samoissa käsissä. Valtaa pormestarille otettaisiin kaikilta toimielimiltä sekä viranhaltijoilta. Pormestari hoitaisi sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan että kunnanjohtajan tehtävää yhdessä. Virassa oleva kunnanjohtaja siirrettäisiin toiseen tehtävään entisillä palkkaeduilla. Pormestarille ja apulaispormestareille maksettaisi niin ikään saman suuruista n. 10 000 euron kuukausipalkkaa.

Suomessa pormestarimalli on ollut käytössä vain kahdessa kunnassa, vaikka pormestarimallin mahdollistavat säädökset tulivat voimaan jo 2006. Tämä kertoo myös hyvin siitä, että malliin sisältyy paljon heikkouksia ja riskejä: Valta keskittyy, politiikka henkilöityy ja asiantuntemus kunnan johdossa vähenee. Lisäksi johtaminen olisi lyhytjännitteistä, koska pormestari valittaisiin enintään vaalikaudeksi kerrallaan. Pormestari on helppo erottaa, jolloin poliittisten suhdanteiden vaihdellessa ja muista syistä kaudet saattaisivat jäädä käytännössä tätäkin lyhyemmiksi.

Tähän mennessä kunnat ovat kehittäneet johtamista muilla tavoin. Muiden kuntien hyviä malleja pitäisi tutkia laajemmin. Olisi hyvä selvittää huolellisesti, minkälainen malli juuri Tuusulaan olisi paras.

Haluamme jatkaa keskustelua Tuusulan poliittisen johtamisen kehittämisestä loppuvaltuustokauden ajan niin, että kun uusi valtuusto aloittaa kesällä 2017, meillä on avoin, vuorovaikutteinen ja reilu johtamisjärjestelmä. Hyvä ja toimiva lopputulos saavutetaan vain niin, että luottamushenkilöt ja viranhaltijat sitoutuvat uuteen malliin mahdollisimman yksimielisesti.

Uuden hallintomallin kehittäminen tulisi tehdä avoimesti, ja vuorovaikutteisen prosessin kautta, eikä suinkaan vain yksi vaihtoehto, pormestarimalli, edellä.

Tuusulan kunnanvaltuutetut

Petri Ahonen (Kok.)

Salla Heinänen (Kok.)

Paavo Juntunen (Kok.)

Sanna Kervinen (Kok.)

Kari Kinnunen (Kok.)

Ulla Rosenqvist (Kok.)

Antti Seppälä (Kok.)

Sami Tamminen (Kok.)

Lauri Untamo (Kok.)

Laura Åvall (Kok.)

Risto Rämö (ReTu)

Kunnanjohtaja vai pormestari?

- kysymyksiä ja vastauksia

K: Miksi pormestarimalli on noussut keskusteluun juuri nyt?

V: Jos vastaus on ”pormestari”, on todellakin hyvä laajasti pohtia mikä siinä tapauksessa onkaan kysymys? Hallintomallin kehittäminen tulee tehdä avoimesti ja vuorovaikutteisen prosessin kautta, eikä suinkaan yksi hallintomallivaihtoehto edellä. Johtamisjärjestelmää tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, ja arvioida hallintomallin vaikutuksia valtuuston rooliin, kunnanhallituksen asemaan ja viranhaltijajohtoon tavoitteena mahdollisimman laaja sitoutuminen.

K: Lisääkö pormestarimalli demokratiaa ja avoimuutta?

V: Demokratia ja avoimuus ei lisäänny sillä, että päätösvaltaa keskitetään yhdelle henkilölle ja poliittiselle ryhmälle. Pormestarin asema olisi hyvin vahva ja itsenäinen, koska valmistelu- ja päätöksentekovalta olisivat samoissa käsissä. Valtaa pormestarille otettaisiin kaikilta toimielimiltä sekä viranhaltijoilta, ennen muuta kunnanjohtajalta.

K: Tuoko pormestarimalli mukanaan parlamentarismin kunnalliseen hallintoon?

V: On hyvin mahdollista, että pormestarimalli johtaa parlamentarismiin, eli että kuntaan syntyy hallitus-oppositio –asetelma, joka sinänsä on vieras piirre suomalaisessa kunnalliselämässä, jossa tehtävänä on kuntalaisten yhteisten asioiden hoitaminen.

K: Onko pormestarimallin valinneessa kunnassa enää ollenkaan kunnanjohtajaa?

V: Ei ole – pormestari hoitaa sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan että perinteisesti kunnanjohtajalle kuuluvia tehtäviä. Virassa oleva kunnanjohtaja on siirrettävä muuhun hänelle soveltuvaan tehtävään entisillä palkkaeduilla.

K: Miten turvataan asiantuntemus, jos ammattijohtajan korvaa päätoiminen luottamushenkilö?

V: Kaikissa organisaatioissa pitää olla kokoaikainen johtaja. Kunnassa sitä edellyttävät mm. johtoryhmät, henkilöstöjohtaminen, kehityskeskustelut sekä perinpohjainen asiantuntemus ja valmistelu. Pormestarijärjestelmässä tarvittaisiin jonkinlainen esikunta, jolle valmistelu- ja esittelyvastuu alkaisi kasautua.

K: Olisiko helppo löytää mitat täyttäviä pormestarikandidaatteja?

V: Puolueilla on varmasti tarjolla koulutettuja, kielitaitoisia, edustuskelpoisia ja johtamiskokemusta omaavia kandidaatteja – eri asia on, voivatko tällaiset henkilöt käytännössä siirtyä pois nykyisistä töistään vaalikauden mittaiseen päätoimiseen luottamustehtävään.

K: Miksi vasta kaksi kuntaa Suomessa on valinnut pormestarimallin?

V: Pormestaria koskevat säännökset tulivat voimaan jo 2006, mutta pormestarimalliin on siirrytty vain Tampereella ja Pirkkalassa. Tähän mennessä kunnat ovat kehittäneet poliittista johtamista mieluummin vahvistamalla kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa kuin siirtymällä
pormestarijärjestelmään. Monet näkevät pormestarimallissa enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.

K: Mitä riskejä pormestarimallissa sitten on?

V: Valta keskittyy, politiikka henkilöityy ja asiantuntemus kunnan johdossa vähenee. Lisäksi johtaminen olisi lyhytjännitteistä, koska pormestari valittaisiin enintään vaalikaudeksi kerrallaan. Pormestari on helppo erottaa, jolloin poliittisten suhdanteiden vaihdellessa ja muista syistä kaudet saattaisivat jäädä käytännössä tätäkin lyhyemmiksi.

K: Onko pormestarimallin ja nykymallin välissä vaihtoehtoisia hallintomalleja?

V: Nykyisessä kunnanjohtajamallissa voidaan korostaa poliittista johtajuutta ottamalla käyttöön päätoimiset tai osa-aikaiset luottamushenkilöt tai valitsemalla lautakuntien puheenjohtajat kunnanhallituksen jäsenistä (ministerimalli). Voidaan myös valita lautakuntien jäsenet kunnanvaltuutettujen joukosta (valiokuntamalli). Uusi kuntalaki korostaa kunnanhallituksen puheenjohtajan roolia poliittisen yhteistyön johtajana. Myös asukas- ja asiakasdemokratian lisääminen voisi olla modernimpaa demokratian lisäämistä kuin yhden henkilön nostaminen ylivertaiseen valta-asemaan.

K: Pormestari olisi sekä poliittinen, että operatiivinen johtaja – onko vaarana, että työnjaossa tulee epäselvyyttä?

V: Pormestarimallissa johtavien viranhaltijoiden rooli muuttuisi objektiivisesta koko valtuuston palvelijasta pormestarin asianajajaksi – yhteentörmäysten vaara olisi ilmeinen ja lopputuloksena viranhaltijoiden hakeutuminen muihin kuntiin.

K: Onko pormestarin oltava kunnanvaltuutettu?

V: Pormestariksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen tai lautakuntaan. Valtuusto voi päättää, että pormestarin on oltava ko. kunnan valtuutettu. Valtuusto valitsee pormestarin, mutta lakimuutos mahdollisuudesta suoraan kansanvaaliin on vireillä.

K: Aiheuttaako pormestarimalli lisäkustannuksia?

V: Pormestarista (tai jopa useammasta) aiheutuu suoraan lisäkustannuksia. Käytännössä pormestarin palkkaus noudattelee kunnan- tai kaupunginjohtajan palkkatasoa. Pormestari tarvitsisi valmistelussa ja esittelyssä sekä muussa johtamisessa tuekseen esikuntaa, ehkä erityisavustajankin. Asiantuntemus
johtamisessa pitää säilyttää, jolloin pienempiinkin kuntiin joudutaan kustantamaan kaksinkertainen määrä johtajia.