Tuusulan kunnanvaltuusto päätti 6.6.2016 ottaa käyttöön
kesästä 2017 alkaen pormestarimallin. Asiasta käytiin lähes kolmen tunnin
keskustelu. Pääasiassa äänessä olivat lukuisat pormestarimallin vastustajat.
Keskustelussa tein usean valtuutetun kannattamana esityksen asian palautuksesta
uudelleen valmisteluun. Tavoitteena oli, että asia tuotaisiin uudelleen
valtuustoon niin, että Tuusulassa vahvistettaisiin kunnanhallituksen
puheenjohtajan asemaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja voisi olla täyspäiväinen
tai osa-aikainen. Kunnanjohtaja säilyisi valmistelijana sekä asioiden
esittelijänä kunnanhallituksessa. Hävisimme äänestyksen 35-16 äänin. 35 halusi
käsitellä asian kokouksessa.
Keskustelun jatkuessa esitin vaihtoehtoisen mallin, saman
mallin, jonka kunnanjohtaja oli esitellyt kunnanjohtoryhmän esityksenä
kunnanhallitukselle. Hävisimme tämänkin äänestyksen.
Antti Kaikkonen esitti, että ennen lopullista päätöstä
kuullaan kuntalaisia. Hävisimme tämänkin päätöksen äänin 35-16. Valtuuston 35
SDP-TUPU-6 Kokoomuksen valtuutettua-Vihr-PS oli sitä mieltä, että kuntalaisten
mielipidettä ei tarvitse kuulla tässä vaiheessa. Kokoomuksesta pormestarimallia
vastusti ja kuntalaisten kuulemista kannatti 9 valtuutettua. Jätin usean muun
valtuutetun kanssa seuraavan eriävän mielipiteen:
Jätämme eriävän mielipiteen valtuuston päätöksestä.
Päätöksen valmistelussa ei ole kuultu riittävästi kuntalaisia, eikä kunnan
henkilöstöä. Tuusulan kunnan poliittista johtamisjärjestelmää ja
luottamushenkilöorganisaatiota on tarkoituksen mukaista muuttaa vasta kun
valtion ajamat SOTE ja maakuntauudistukset ovat otettu käyttöön. SOTE vie
suuren osan kunnan budjetista ja henkilöstöstä. Lisäksi maakuntauudistus järjestelee
uudelleen valtion hallinnon, aluehallinnon ja kuntien tehtäviä.
Pormestarimalli palkallisine varapuheenjohtajineen tuo
hallinnon lisäkustannuksia kuntaan, kun päinvastoin tässä tilanteessa tulisi
hallinnon kustannuksia karsia.
Tuusulassa tulee säilyttää asioiden virkamiesvalmistelu ja
esittely erillään poliittisesta päätöksenteosta. Tämä vallan kahtiajako
virkamiestoimintaan ja poliittisen päätöksentekoon on tärkeä osa suomalaista
hallintoa, eikä sitä tule muuttaa perusteettomasti.
Pormestarimalli tuo kuntaan oppositio-enemmistö -asetelman,
jossa pormestarin ja varapuheenjohtajapuolueet varmistavat enemmistöllä
mieleisensä päätöksenteon ja oppositioon jäävät puolueet, jotka eivät saa omaa
palkkapoliitikkoa.
Pormestarimalli on moneltakin osin ongelmallinen.
• Suomessa toteutetaan lähivuosina Suomessa merkittävin
sote- ja maakuntauudistus. Se siirtää merkittävän osan kuntien nykytehtävistä maakuntatason
järjestettäväksi. Tuusulankin budjetti pienenee alle puoleen nykyisestä.
Valtakunnalliset uudistukset on järkevää toteuttaa ensin ja arvioida sen
jälkeen, millainen hallintomalli on Tuusulalle paras.
• Tuusulassa kuten muissakin kunnissa tällä hetkellä
asiantuntija- ja ammattijohtajan roolit korostuvat etenkin tässä talous- ja
sote –uudistustilanteessa. Organisaation johtaminen (asioiden valmistelu,
budjetointi ja henkilöstöjohtaminen) vaatii ammattijohtajan eikä pormestari tai
pormestarin valitsema kansliapäällikkö poliittisin perustein riitä
ammattijohtamiseen. Tuusulan kunta tarvitsisi tähän nimenomaan vahvistusta.
• Suuressa kuntakentän muutoksessa tarvitaan nyt ennen
kaikkea sitä harmaata johtajaa, asiantuntijaa, joka jaksaa vastuullisesti
paneutua muuttuvan kentän ei niin seksikkäisiin taustoihin.
• Pormestarimallissa kunnassa jatkossa sekä valmistelu
(työnohjaus) esittely ja päätöksenteko on harvojen käsissä. Suomalaisen
demokratian ja hallinnon vahva perusta on juuri rakennettu vallan jaolle.
Virkamiehillä on vastuu asioiden valmistelusta ja esittelystä. Poliitikot
hoitavat päätöksenteon. Tämä lienee myös yksi syy miksi Suomessa esiintyy hyvin
vähän korruptiota. Vallan keskittyminen hyvin harvoihin käsiin sekä
valmistelun, esittelyn ja päätöksenteon johtaa keskinäisten suhteiden
hämärtymiseen
• Helsingissä uusi pormestarimalli lähtee nimenomaan siitä
että nämä kaksi erotetaan toisistaan, mutta poliittista linjaamalla
vahvistetaan. Miten pormestarimalli edesauttaisi ison kuvan hahmottamista ja
yhteisen edun tavoittelua - kun päinvastoin malli sisältää suuret riskit
sulle-mulle -osaoptimointiin, varsinkin kun pienessä kunnassa ei ole riittävää
virkakoneistoa oikomassa kaikkia virheitä tai laiminlyöntejä, joiden
todennäköisyyttä malli lisää. Keski-Uudenmaan muissa kunnissa ei valmistella
pormestarimallia. Miksi juuri Tuusulassa tämä malli olisi ratkaisu?
• Tuusulan kokoisessa kunnassa, ja erityisesti Tuusulan
poliittisessa kulttuurissa ja eri kyläkeskuksien välillä on ominaista nimbyilyn
ja sulle-mulle –valmistelu ja päätöksen teon korostuminen. Pormestarimalli
olisi omiaan vahvistamaan tällaista kulttuuria.
• Pormestarimalli loisi kuntaan enemmistö – opposiojaon,
joka on vieras suomalaiselle kuntademokratialle. Pormestari ja apulaispormestarit,
heidän edustamat puolueet muodostavat enemmistön, joka pyrkii kaikilla
päätöksillään vahvistamaan omaa asemaansa ja varmistamaan paikkansa
jatkuvuuden. Pienet puolueet, jotka eivät saa omaa pormestari tai
apulaispormestaria muodostavat opposition.
• Tuusulan kokoisessa kunnassa, jossa kehittämisorganisaatio
on ohut eikä riittävästi kykene tukemaan pormestaria.
• Poliittisen johtamisen keveämpi vahvistaminen ovat
Tuusulan asukasmäärään ja henkilöstörakenteeseen parempi ja järkevämpi sekä
visionäärinen strategiajohtaja kunnan ulkoa
• Ammattijohdon tilalle pormestarimallin kannattaja haluavat
neljännestusinan määräaikaisia hyvin palkattuja "poliittisen
prosessin" johtajia, johon toimeen pääsemiseksi riittää paikka seuraavassa
valtuustossa ja kollegoiden kannatus. Ehdokasjoukko on kovin rajattu,
ammattiosaamista ja johtajuutta osoittaneet henkilöt kun ovat töissä ja pelistä
ulkona. Jokainen suuri valtuustoryhmä saa oman agentin kunnantalolle ja
kuntalaiset kolmikon, joka johtaa valmistelua ja linjaa kunnan toiminnan
suunnat lähidemokraattisin keinoin "lähempänä kuntalaista" liian
objektiivisuuden tai pitkäjänteisyyden häiritsemättä. Strateginen johtaminen ja
asiantuntemus pannaan syrjään turhina hidasteina olennaisempien asioiden
edestä.
• Esitetyssä pormestarimallissa käytännössä kuntaan
palkataan 3 kovapalkkaista henkilöä ja pormestarin avuksi kansliapäällikkö. Eli
noin 400.000 euron lisäkulu.
• Poliittisen johtamisjärjestelmän valmistelussa, heti
alussa päättäjät jakautuivat pormestari-joo sekä pormestari-ei leireihin.
Aidolle analyyttiselle selvitykselle Tuusulan poliittisen johtamisen ongelmista
ei jäänyt tilaa. Pormestarimalli työnnettiin päättäjien kurkusta alas pakolla.
Analyyttiset arviot ja ratkaisut, jotka eivät tukeneet pormestarimalli
sivuutettiin poliittisessa valmistelussa.