Olen kokoomuksen ehdokkaana kuntavaaleissa Tuusulassa. Tavoitteena on tulla valituksi valtuustoon kolmannen kerran, jotta voin ajaa edelleen tuusulalaisten hyvinvointia.
Lapset ja nuoret
Tuusula on hyvä paikka lapsille ja nuorille kasvaa aikuisuuteen.
- Perheillä tulee olla aito mahdollisuus valita lapselleen sopiva päivähoitopaikka
- Kotihoidontukea tulee kehittää edelleen ja poistaa työssä olo ehto.
- Tuusulassa tulee edelleen panostaa laadukkaaseen päivähoitoon ja kouluun.
- Yksityistä päivähoitoa tulee kunnan tukea.
- Edelleen tulee kehittää toimiva kotihoidontukimalli joka mahdollistaa lapsen hoitamisen kotona.
Ikäihmiset
Haluan, että Tuusulassa ikäihmisillä on mahdollisuus asua omassa kodissa mahdollisimman pitkälle. Tukemalla omais- ja kotihoitoa voi elämää kotona parantaa.
Vapaa-aika
Tuusulassa on mahdollisuus harrastaa, kokea ja elää. Tuusula jatkossakin tukee kuntalaisten omaehtoista harrastamista urheilua, kulttuuria, nuorisotoimintaa ja järjestötoiminta.
Luonto
Tuusulan järvi on tärkein kohteemme. Tuusula edelleen kantaa vastuunsa järvenkunnosta. Tuusulassa tulee myös suojella luontoa. Tuusulassa tulee edelleen olla monipuolista ympäristöä peltoja, metsiä, niittyjä ja järven rantaa.
Liikenne
Niin Tuusulan paikallisliikenteen kuin liikenteen pääväylillä tulee olla sujuvaa ja turvallista. Liikennemäärien kasvaessa tulee myös tiestöä kehittää. Työmatkan päivittäin pelkästään Helsinkiin tekee 5000 tuusulalaista. Työmatkaliikenteen tulee olla sujuvaa Tuusulasta pääkaupunkiseudulle.
Tuusula tuusulana
Tuusula säilyy itsenäisenä kuntana. Tuusulan kunnan alueita ei liitetä Keravaan tai Järvenpäähän. Jos Helsinki, Espoo ja Vantaa päättävät yhdistyä, tulee Tuusulan arvioida uudestaan tulisiko kuntarakennetta muuttaa.
Talous
Kunnan talous tulee pitää tasapainossa. Kunnan väkiluku voi kasvaa noin 1-2 % vuodessa. Veroprosentin tulee olla kilpailukykyinen lähikuntiin verrattuna, eikä kiinteistöveroa saa korottaa. Kunnan palvelut tulee mitoittaa niin, että ne ovat rahoitettavissa tulorahoituksella. Velkaa voidaan tarvittaessa ottaa tarpeellisiin investointeihin.
torstai 2. lokakuuta 2008
Vaaliteemoja
torstai 25. syyskuuta 2008
tiistai 16. syyskuuta 2008
lauantai 13. syyskuuta 2008
Ajankohtaista syyskuu
Viime kesänä Tuusulan Taiteiden Yö tapahtumaa tehdessä olin monessa eri asiassa yhteydessä Tuusulan Ympäristökeskukseen. Tapahtuman järjestelyihin liittyvissä asioissa jouduimme ympäristökeskuksen kanssa törmäyskurssille emmekä löytäneet tapahtuman järjestelyihin yhteistä säveltä.
Selvittelin tämän johdosta ympäristökeskuksen toimintaa, sen toiminnan resursseja ja päätöksentekoa. Minulle selvisi, että Tuusulassa ei ole kunnanvaltuuston hyväksymiä ympäristösuojelumääräyksiä, jotka ohjaisivat ympäristökeskuksen toimintaa. Tämä on johtanut tilanteeseen, että ympäristökeskuksen toiminta ei kaikilta osilta vastaa valtuuston hyväksymän kuntastrategian tavoitteita. Ympäristökeskuksen toimintaa ja päätöksentekoa ohjaamaan tarvitaan tarkemmat ohjeet, millä tasolla ja miten Tuusulassa huolehditaan ympäristösuojelulain täytäntöönpanosta. Tämän johdosta jätin valtuustossa seuraavan valtuustoaloitteen:
Ympäristönsuojelulaki 19 § antaa kunnille mahdollisuuden päättää omista ympäristön suojelumääräyksistä. Tuusulassa ei ole kunnanvaltuuston hyväksymiä ympäristön suojelumääräyksiä, jotka antaisivat kunnan ympäristökeskukselle raamit toiminnassaan ja toimisivat kuntalaisille toimintaa ohjaavina määräyksinä.
”Ympäristönkeskuksen resurssit, eivät ole tällä hetkellä oikealla tasolla, joko tekemistä on liikaa tai tehdään vääriä asioita. Ympäristökeskuksen toimintaa tehostaisi osaltaan kunnan ympäristösuojelumääräykset, jotka antaisivat ympäristökeskukselle selvät raamit valmistelulle ja päätöksen teolle. Näin eri lupakäsittelyt ym. helpottuisivat kun sekä hakijaa, että viranomaista ohjaisi valtuuston hyväksymät määräykset. Näin myös varmistetaan, että Tuusulan kunnanvaltuuston tahto toteutuu ympäristökeskuksen toimivaltaan kuuluvissa asioissa, kun ympäristökeskus ylikunnallistetaan. Tuusulalla tulisi olla omat ympäristösuojelumääräykset ennen kuin ylikunnallinen ympäristökeskus lähtee käyntiin.
Tuusulan kunnassa tulee aloittaa ympäristösuojelulain 19§ mukaisten paikallisten ympäristösuojelumääräysten valmistelu ja Tuusulan kunnanhallituksen tulee tuoda valtuustolle ehdotus Tuusulan ympäristönsuojelumääräyksiksi päätettäväksi mahdollisimman pian. ”
Keravalla vastaavat ympäristönsuojelumääräykset on tehty: http://www.kerava.fi/ymparisto_maaraykset.asp
Itäinen Ohikulkutie
Itäisen ohikulkutien suunnittelu on saanut alueen asukkaat aktiivisesti liikkeelle – vastustamaan hanketta. Mielestäni Tuusulan ei tule rakentaa tietä Järvenpääläisille kansallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman läpi.
Järvenpään seuraavien vuosien rakentaminen kohdistuu pääasiassa Järvenpään pakolla valtiolta ryöväämille maille. Järvenpään tulee näin ollen myös itse ratkaista miten alueen asukkaiden tarvitsema liikenneverkko toteutetaan. Liikennesuunnittelussa tulee tutkia Yli-Keravan liittymää Lahden moottoritielle sekä tieratkaisuja Tuusulan järven länsipuolelle.
Tuusula tarvitsee itäisen ohikulkutien Kulloontieltä Kirkonkylään. Tämä tie voidaan toteuttaa yksikaistaisena paikallisena kokoojakatuna, joka palvelee alueen asukkaita ja vähentää Tuusulan keskuksen ruuhkia. Aiheesta lisää.
Ampumarata Vantaalle
Tuusulan varuskunnan alueen ampumaradat ovat olleet käyttämättä jo lähes kaksi vuotta. Toiminta ampumaradoilla loppui Helsingin ilmatorjunta rykmentin lopetettua toimintansa Tuusulassa 2006 vuoden lopussa. Tästä lähtien Tuusulan ampumaurheilun harrastajat ovat olleet ilman kunnollista harjoittelupaikkaa. Erityisesti tämä on haitannut reserviläisampumaurheilun harrastajia.
Pääkaupunki seudun ampumaharrastaja ja reserviläiset ovat aloittaneet hankkeen, jonka tavoitteena on perustaa ampumaurheilukeskus Vantaan Petikkoon. http://www.ampumaurheilukeskus.fi/
Tuusulan kunnan tulisi mielestäni lähteä aktiivisesti tähän hankkeeseen mukaan mahdollistamaan hankkeen toteutuminen. Kunnan tulee varata budjettiin määrärahoja tämän hankkeen toteuttamiseen. Lisäksi Tuusulan kunnan edustajat eri alueellisissa yhteistyöelimissä kuten Uudenmaanliitossa tulee aktiivisesti ajaa tämän hankkeen toteutumista. Tällä mahdollistettaisiin edelleen tuusulalaisille ampumaurheilun harrastajille mahdollisuus harjoitteluun lähellä kotikuntaansa.
perjantai 5. syyskuuta 2008
Kunnallisvaaleja kohti mennään
Kunnallisvaalikampanja avattuEnsimmäinen askel on otettu. Ruusukuva nappasi tämän "virallisen" vaalikuvan, jota sitten tullaan näkemään kadunvarsien jne. vaalimainoksissa. Toivottavasti hymy tehoaa. | ||
Tuusulan Taiteiden yöTuusulan Taiteiden yö pidettiin 08.08.08. Illan teema oli 15. YÖ. Taiteiden yötä on järjestetty Tuusulassa jo viisitoista kertaa. Kaiken kaikkiaan 15. taiteiden yö sujui rauhallisesti. Ohjelmasta ja järjestelyistä on tullut hyvää palautetta. Mielestäni Tuusulan Taiteiden yö pystyy edelleen tarjoamaan laadukkaan ja monipuolisen kulttuurikokemuksen.
|
Kesäkuulumisia - Vänskap leiriTuusulan ystävyyskuntien partiolaisten yhteinen Ystävyys - Vänskap -partioleiri pidettiin 5.-12.7 Evolla. Leirille osallistui yhteensä 450 partiolaista. Mukana olivat Tuusula ja sen pohjoismaiset ystävyyskunnat Ruotsin Sollentuna, Norjan Oppegård ja Tanskan Hvidovre. Ensimmäinen Vänskap-leiri järjestettiin jo vuonna 1988 Ruotsissa. Siitä lähtien neljän vuoden välein Tuusulan ystävyyskuntien partiolaiset ovat tavanneet toisensa yhteisellä partioleirillä. Ainutlaatuista tässä leirissä on se, että se tehdään alusta alkaen yhdessä eri maiden partiolaisten kanssa. Jokaisella maalla on oma vastuualueensa leirin järjestelyistä. Leiriä tekemällä johtajat oppivat toistensa tavoista toimia, ja yhdessä saadaan aikaan leiri, jossa on jotain jokaisen maan partiokulttuurista. Partioliike on kansainvälinen, partiolaisia on yli 170 maassa. Erityisesti lippukuntatasolla tapahtuva kansainvälinen toiminta on tärkeää. | ||
Valtuusto 16.6.08Valtuustossa käsiteltiin osavuosikatsaus 1-4/08. Tuusulan kunnan talous näyttää edelleen hyvältä. Tuusulassa on käytännössä täystyöllisyys. Kaiken kaikkiaan kokonaistalous näyttää toteutuvan ennusteen ja budjetin mukaisesti. Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen äänin 18/33 valita Pirjo Vainion. Kunnanhallituksen esitys oli Pirkko Letto. Itse äänestin Pirkko Lettoa, koska se oli kunnanhallituksen esitys. Kunnanhallitus oli perusteellisesti käynyt läpi kaikki hakija ja testannut heidän soveltuvuutensa tähän tehtävään. Itselleni jäi myös kuva, että Pirkko Letto olisi ollut vaikeassa organisaation muutostilanteessa parempi valinta. Olisin halunnut nähdä sosiaali- ja terveystoimen johtajana henkilön, joka ottaa henkilöstön mukaan muutokseen. Onnea Pirjo Vainiolle haasteelliseen tehtävään. Uskon, että hänkin suoriutuu tehtävästä hyvin. Jokelan kaava puhutti valtuustoa. Jokelalaiset nostivat esiin, että kaavassa olisi säilytetty puutarhamainen Jokela. Sen lisäksi valtuustossa käsiteltiin HUS:n perussopimusta ja valittiin uusia luottamushenkilöitä eri tehtäviin sekä käsiteltiin muutamat aloitteet. |
Kesää kohti mennäänKuinkas ollakaan tämä kevät on mennyt vauhdilla. Tämän vuoden olen ollut kunnallispoliittisella "jäähdyttelykierroksella". Viimeiset viisi vuotta olin Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja. Joka maanantain ilta meni kunnanhallituksen kokouksissa ja paljon muitakin kokouksia pitkin viikkoa oli. Tuo valtuustonvarapuheenjohtajan paikka on nyt valtuustokauden viimeisen vuoden keskustan edustajalla. Paljon kunnallispolitiikassa tapahtuu. Pieni katsaus Kuumaan: |
tiistai 18. maaliskuuta 2008
Sipoo ja Hyvinkää liitettävä Kuumaan
Tuusulan kunnanhallitus 17.3.08 päätti juuri niinkuin valtuustoaloitteeni toivoi.
Kunnanhallitus päätti esittää KUUMA hallitukselle, että KUUMA aloittaisi neuvottelut KUUMA-alueen naapurikuntien Hyvinkään, Vihdin ja Sipoon kanssa tavoitteena ko. kuntien liittyminen KUUMA (Kehys-Uusimaa) yhteistyöhön samalla kun KUUMAN hallintomalli muuttuu alueen neuvottelukunnaksi. Lisäksi kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa Lauri Untamon 10.3.2008 § 46 tekemän aloitteen tulleen käsitellyksi.
Valtuustoaloite 10.3.2008
Tuusulan kunnanvaltuusto käsitteli 10.12.2007 Kuuma toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007. Valtuusto linjasi lausunnossaan: ”KUUMAn keskeinen merkitys nykytilanteessa on toimia Keski-Uudenmaan poolina Helsingin seudun 14 kunnan yhteisössä erityisesti maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien muodostaman pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, että laajemmin Helsingin seudun 14 kunnan muodostaman Helsingin seudun yhteistyökokouksen piirissä. Yhtenä vaihtoehtona Keski-Uudellemaalle voitaisiin perustaa pääkaupunkiseudun mallia mukaillen Keski-Uudenmaan neuvottelukunta, jolle asiat valmisteltaisiin kuntajohtajien johdolla. Neuvottelukunnan työ keskittyisi erityisesti MAL -kysymyksiin, omistajapolitiikkaan ja edunvalvontaan.”Kuuman naapurikunnat ovat ilmaisseet halunsa liittyä Kuuma -yhteistyöhön. Tavoitteena on edelleen kehittää Kuumaa vahvemmaksi toimijaksi alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun sekä omistajapolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Nykyiset 6 Kuuma kuntaa eivät ole yhdessä riittävän vahvoja ja yksimielisiä yhteisessä neuvottelupöydässä pääkaupunkiseudun kanssa. Kuuma on uudistamassa hallintomalliaan, koska PARAS hankkeen myötä seutuyhteistyönkokeilulaki on loppumassa. Kuuman hallintomallia suunnitelleessa ryhmässä yhtenä mahdollisena Kuuman kehittämissuuntana on keskusteltu Tuusulan valtuuston esittämästä Keski-Uudenmaan neuvottelukunta mallista. Tämä malli ei kuitenkaan ole saanut kannatusta kaikilta Kuuma kunnilta. Valtuustoaloitteena esitän, että Tuusulan kunta esittää edelleen Kuuma -hallitukselle, että Kuuman tulee aloittaa neuvottelut Kuuma alueen naapurikuntien kanssa. (Hyvinkää, Vihti ja Sipoo) Tavoitteena kuntien liittyminen Kuuma yhteistyöhön samalla kun Kuuman hallintomalli muuttuu alueen neuvottelukunnaksi. Uusien kuntien liittyessä Kuuma yhteistyöhön saisi Kuuma enemmän uskottavuutta ja vaikutusvaltaa alueen yhteistyöelimissä ja samalla Kuuman hallintomallia voitaisiin kehittää esitettyyn suuntaan.
lauantai 8. maaliskuuta 2008
HOK-ELANNON VAALIT
Kiitos kaikille äänestäneille !
Sain kerätty 188 ääntä, joka jäi 8 äänen päähän varasijasta.
Mielestäni loistava suoritus !
Muiden Tuusulan Kokoomuslaisten äänet:
Sirkku Hanhela 113
Salle Heinänen 107
Porvarillinen vaaliliitto nousi suurimmaksi ryhmäksi HOK-Elannon edustajistossa.
Tulokset on nähtävissä:
http://www.s-kanava.fi/hokelanto/kaupatjapalvelut_artikkeli?fid=s_ska_basicarticle2_01750.xml
http://www.s-kanava.fi/getbinary?siteId=1&src=/kuvat/hok-elanto/liitetiedostot/2008/Tiedottajat/he_vaalit08_aanet_ehdokaslistoittain.pdf
lauantai 19. tammikuuta 2008
Asuntotuotantoa ja lisääntyvää liikennettä
Pitkä työmatka on toki oma valinta. Haluan asua Tuusulassa ja valitsemani työ on Espoossa. Harrastusten vuoksi taas joudun ajamaan usein Helsingin keskustaan. Työmatkapendelöinti on tullut jäädäkseen. Kohtuuhintaiset asunnot ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja suurimmat työnantajat pääkaupunkiseudun ytimessä. Kuitenkaan pääkaupungin seudun kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole työpaikkoja alueelleen rohmutessaan varmistaneet sujuvaa työmatkaliikennettä. Päinvastoin Helsingissäkin Demarit vastustavat tulevia liikennettä sujuvoittavia liikennehankkeita.
Vuoden lopussa julkistettiin valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus, jonka tarkoituksena on edistää Helsingin seudun tontti- ja asuntotarjontaa. Sopimuksen tavoitteena on tuottaa alueelle seuraavan kymmenen vuoden aikana 12–13.000 asuntoa. Aiesopimus ei kuitenkaan puolella sanallakaan ota kantaa miten alueen liikennejärjestelmä tulee vastaamaan lisääntyvän väestön työmatkaliikenteen kasvuun. Edesvastuullista valtion taholta olisi osoittaa samalla pääkaupunkiseudun tiehankkeisiin välittömästi lisämäärärahoja. Kiireellistä on varmistaa poikittaisliikenteen toimivuus Kehä I parannuksilla, Kehä II jatkolla sekä Kehä IV rakentamisella. Lisäksi muille pääkaupunkiseudun ympäryskuntien alueellisille liikennehankkeille tulee löytyä kiireesti varoja. Tuusulassa tärkeimpinä ovat ohitustieratkaisut ja Koskenmäen liikenneympyrä. Jos valtion taho on asuttaa suomalaiset asumaan pääkaupunkiseudulle, tulee myös tiemäärärahat suunnata samalla alueelle. Nyt tiemäärärahat ovat ajautuneet periferiaan.
Joukkoliikenteen kehittämistä ei saa unohtaa. Tulevaisuuden liikenne ei voi perustua vain yksityisautoilulle. Totuus kuitenkin, on se että pääkaupunkiseudulla yksityisautoilu tulee edelleen kasvamaan. Ihmisten elämä on hajaantunut. Yhdellä paikkakunnalla asutaan, toisella käydään töissä, kolmannella kaupoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kesällä pitää omalla autolla päästä kesämökille. Tällaista tarvetta ei paraskaan julkinen liikennejärjestelmä voi ratkaista.
Liikennehankkeisiin satsaaminen on myös ympäristöteko. Tiestön tulee vastata liikenteen tarpeisiin myös ruuhka-aikoina. Turha ruuhkassa seisominen on omiaan saastuttamaan pääkaupunkiseudun ilmaa. Kun liikenne on sujuvaa, vähenee henkilöliikenteen kuin raskaanliikenteen päästöt.
tiistai 15. tammikuuta 2008
Sipoon kuntaliitoksesta KHO:n päätös
Tämän aamun Helsingin sanomien verkkolehti kirjoittaa: ”Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Helsingin ja Sipoon alueliitoksesta tehdyt valitukset. KHO:n päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että osa Lounais-Sipoota ja Vantaan niin kutsuttu Västerkullan kiila liitetään Helsinkiin.”Päätös oli jotenkin odotettavissa. On toki selvää, että ei tähän hankkeeseen olisi lähdetty, jos olisi ollut epävarmaa että kuntaliitos menee läpi. ”Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuntajaon muutos täytti kuntajakolaissa säädetyt yleiset oikeudelliset edellytykset kuntajaon muutokselle. Sipoon kunnan vastustuksen vuoksi kuntajaon muutos voitiin tehdä kuntajakolain mukaan vain erityisen painavilla edellytyksillä.”Harmi, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole löytäneet rakentavan yhteistyön kautta ratkaisua asuntotilanteen helpottamiseen. Sipoo olisi halutessaan voinut kaavoittaa itse nyt lunastettavat alueet asuntorakentamiseen.Tässä KHO päätöksessä on varmasti heijastevaikutuksia Järvenpään ja Keravan kuntaliitostoiveisiin. Hehän edelleen haluavat vallata osia Tuusulasta itselleen. Kuitenkaan tässä Tuusulan kuntaliitostapauksessa ei mielestäni ole Sipoon tapauksen kaltaisia ”erityisen painavia edellytyksiä”. Luotan edelleen kuntaministerin kesäiseen lupaukseen, että hän tulee suhtautumaan nihkeästi tuleviin pakkoliitoksiin.
maanantai 14. tammikuuta 2008
Joulun ylensyömisen ja uuden vuoden juhlinnan jälkeen on vuosi 2008 alkanut vauhdikkaasti työnmerkeissä. Viime hetken akkujen lataus suoritettiin Lapissa. Siellä sentään oli kunnon talvi. Tunnelmia löytyy www.pbase.com/untamo/lapland
Vuosi tuo mukanaan muutoksia
Olen toiminut Tuusulan kunnan valtuuston II varapuheenjohtajana viimeiset viisi vuotta. Viime vaalien jälkeen ryhmien välisissä neuvotteluissa sovittiin, että valtuuston II varapuheenjohtajuus vaalikauden viimeinen vuoden ajan kuuluu keskustalle. Näin ollen olen esittänyt valtuustolle eropyyntöni. Tammikuun valtuusto tulee valitsemaan tämän vuoden ajaksi keskustalaisen valtuuston II varapuheenjohtajan.
HOK-Elannon edustajiston vaalit
Olen asettautunut ehdokkaaksi HOK-Elannon edustajiston vaaleihin. Edustajistoon kuuluu 60 jäsentä, jotka jäsenistö vaaleilla valitsee. Lisätietoa vaaleista löytyy: http://www.hok-elanto.fi/hok-elanto/vaalit.html
Ehdokaslistat numeroineen julkaistaan tammikuun lopussa, jonka jälkeen alkaakin kunnon vaalikampanja. Tavoitteenani on saada kasaan läpimenoon tarvittavat lähes tuhat ääntä. Jos haluat liittyä tukiryhmään, lähetä minulle sähköpostia lauri.untamo@tuusula.fi