Maanantaina pidettiin vuoden viimeinen kunnanvaltuusto. Suurimpina asioina oli kunnan maapolitiikka sekä kuuma toiminta- ja taloussuunnitelma.
Kuuma -yhteistyö
Kunta teetti PriceWaterhouseCoopersilla selvityksen Kuuma yhteistyön hyödyistä. Selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä!Samaan aikaan kun Tuusula on yrittänyt tehdä yhteistyötä Keravan ja Järvenpään kanssa, tekivät naapurimme esityksen osakuntaliitoksesta. Osakuntaliitoskeskustelu on haluttu irrottaa Kuuma yhteistyökeskustelusta, mutta se kuuluu tähän oleellisena osana. Kerava ja Järvenpää ovat tehneet selväksi, että he eivät halua tehdä yhteistyötä Tuusulan kunnan kanssa ainakaan kaavoituksessa ja kuntarajojen yhteisessä suunnittelussa. Millä asenteella tässä Kerava ja Järvenpää ovat yhteistyötä tekemässä?On selvää, että Kuuma yhteistyötä tulee jatkaa. Keski-Uudenmaan kunnat ovat monien toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden edessä. Tulevaisuudesta selviämme yhteistyöllä kuntien kanssa. Kuuman hallintomallia tulee kuitenkin keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.
Maapolitiikka
Demarit yhdessä Tupun (Tuusulan Puolesta) kanssa kiristivät kunnan maapolitiikkaa. Jatkossa kunnan kaavoitus tulee vaikeutumaan, koska yksityistä maata ei saada kaavoituksen piiriin kuin pakkolunastamalla. Demarit ja Tupu eivät halua neuvotella ja tehdä maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Heidän ajatusmaailmassa on vain yksi tie: hankkia maata kunnan kaavoitukseen yksityisiltä pilkkahinnalla tai pakkolunastuksille. Onko kunnan perustehtävä maakeinottelu? Miksi ei kaavoitusta ja maapolitiikkaa tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa? Päivän politiikassa monesti kaikki puolueet ovat yhtä harmaata massaa. Maapolitiikassa kuitenkin erot vasemmiston ja oikeiston välillä tulevat selvästi esille. Taustalla on perustavanlaatuinen arvoasetelma miten suhtaudutaan yksityiseen omistukseen. Vasemmisto, Demarit ja Tupu eivät selvästikään arvosta yksityistä omistusta, vaan haluavat sosialisoida maaomaisuuden kunnalle.Maapolitiikka on hyvin yksinkertaista. Maa vaihtaa omistajaa kun sekä ostaja että myyjät ovat molemmat yhtä mieltä myytävän maan hinnasta.
Maapolitiikan ohjausryhmä
Tupu ja demarit myös ajoivat maapolitiikkaa hoitamaan erillisen ohjausryhmän, jonka tehtävä on seurata ja arvioida maapolitiikan toteutumista. Tämä on mielestäni kovin outo päätös. Kuntalaki antaa arviointi- ja seurantatehtävän tarkastuslautakunnalle. ” Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.”Tämä kuntalaissa määrätty tehtävä koskee myös siis valtuuston asettaman maapolitiikan keinojen toteutumista. Demarit ja Tupu siis haluavat irrottaa maapolitiikan tekemisen ja seurannan valtuuston ja kunnanhallituksen ulotuttamiin, kabinetteihin, kauas demokraattisesta päätöksenteosta. Tämä ei mielestäni ole missään tapauksessa hyvää hallintokulttuuria.
maanantai 10. joulukuuta 2007
Puhe itsenäisyyspäivänä
Puhe itsenäisyyspäivänä 2007 Tuusulan Kirkon sankarihaudoilla
Hyvät Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat. Itsenäisyytemme 90.s juhlapäivä alkoi tänään lippujen nostolla valkenevaan aamuun. Olemme kokoontuneet kirkkoihin ja sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajiamme. Illalla sytytämme kynttilät ikkunoille itsenäisen Suomen juhlistamiseksi ja sankarivainajien muistolle. 4 viikkoa sitten sytytimme kynttilät Jokelan uhrien muistolle. Meitä kohdanneiden kriisien ja sotien aikana meitä ovat aina tukeneet ja auttaneet eteenpäin perhe, ystävät ja läheiset. Sotien aikana kotirintamalla oli tärkeä vaikutus selviytymiseen. Myös tänä päivänä meitä kohtaavissa kriiseissä kodin ja läheisten turva on meille jokaiselle tärkeintä. Suomi itsenäistyi 90 vuotta sitten. Itsenäisyyden säilyminen ei ole ollut itsestään selvyys. 90 v aikana itsenäisyyttämme, kansaamme on kohdannut monia uhkia, joista olemme aina selvinneet. Suomen kansaa on yhdistänyt vahva kulttuuri, omat lait ja oma kieli. Vain kansa, joka hädän ja kriisin hetkellä löytää tuen lähimmäisestään, kulttuuristaan ja yhteisistä arvoista, joita puolustaa, selviytyy. Mitkä ovat arvomme 90 -vuotiaassa Suomessa? Minkälaista Suomea rakennamme lapsillemme, tuleville Suomalaisille? Mikä 90 -vuotiaassa Suomessa uhkaa arvojamme, kulttuuriamme, elämäntapaamme ja turvallisuuttamme? Tämän päivän itsenäisyyden puolustaminen kuuluu meille jokaiselle. Löysin isoäitini jäämistöstä rautaisen sormuksen. Viime sodan aikana valtio tarvitsi rahaa ilmapuolustuksen hyväksi. Suomalaiset keräsivät vihkisormuksensa, luovuttivat valtiolle avioliittonsa ja keskinäisen rakkautensa kallisarvoisen symbolin. Merkiksi tästä he saivat rautaisen sormuksen. Vihkisormus oli pieni uhraus verrattuna siihen valtavaan uhraukseen, jonka tällä kirkkopihalla haudatut sankarivainajamme antoivat. Mitä tänä päivänä olemme valmiit tekemään itsenäisen Suomen hyväksi? Miten rakennamme itsenäistä Suomea. Sotiemme veteraanien työn ansiosta Suomi säilyi itsenäisenä. Tänään kun juhlimme 90 -vuotiasta itsenäistä Suomea, muistamme myös niitä kaikkia esi-isiemme tekoja ja työtä mitä he ovat Suomen eteen tehneet. Kansan on tunnettava historiansa, jotta voi selvitä tulevaisuudesta. Tänä itsenäisyyden juhlapäivänä meidän pitää kääntää katseet myös tulevaisuuteen. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia siitä, että meidän lapset ja nuoret kasvavat itsenäiseen Suomeen.Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat Siteeraan lopuksi kenraali Mannerheimin puhetta Vapaussodan voitonparaatissa toukokuussa 1918: ”Suojellakseen vapauttamme täytyy armeijamme seistä valmiina. Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta”.
Hyvää itsenäisyys päivää !
Hyvät Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat. Itsenäisyytemme 90.s juhlapäivä alkoi tänään lippujen nostolla valkenevaan aamuun. Olemme kokoontuneet kirkkoihin ja sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajiamme. Illalla sytytämme kynttilät ikkunoille itsenäisen Suomen juhlistamiseksi ja sankarivainajien muistolle. 4 viikkoa sitten sytytimme kynttilät Jokelan uhrien muistolle. Meitä kohdanneiden kriisien ja sotien aikana meitä ovat aina tukeneet ja auttaneet eteenpäin perhe, ystävät ja läheiset. Sotien aikana kotirintamalla oli tärkeä vaikutus selviytymiseen. Myös tänä päivänä meitä kohtaavissa kriiseissä kodin ja läheisten turva on meille jokaiselle tärkeintä. Suomi itsenäistyi 90 vuotta sitten. Itsenäisyyden säilyminen ei ole ollut itsestään selvyys. 90 v aikana itsenäisyyttämme, kansaamme on kohdannut monia uhkia, joista olemme aina selvinneet. Suomen kansaa on yhdistänyt vahva kulttuuri, omat lait ja oma kieli. Vain kansa, joka hädän ja kriisin hetkellä löytää tuen lähimmäisestään, kulttuuristaan ja yhteisistä arvoista, joita puolustaa, selviytyy. Mitkä ovat arvomme 90 -vuotiaassa Suomessa? Minkälaista Suomea rakennamme lapsillemme, tuleville Suomalaisille? Mikä 90 -vuotiaassa Suomessa uhkaa arvojamme, kulttuuriamme, elämäntapaamme ja turvallisuuttamme? Tämän päivän itsenäisyyden puolustaminen kuuluu meille jokaiselle. Löysin isoäitini jäämistöstä rautaisen sormuksen. Viime sodan aikana valtio tarvitsi rahaa ilmapuolustuksen hyväksi. Suomalaiset keräsivät vihkisormuksensa, luovuttivat valtiolle avioliittonsa ja keskinäisen rakkautensa kallisarvoisen symbolin. Merkiksi tästä he saivat rautaisen sormuksen. Vihkisormus oli pieni uhraus verrattuna siihen valtavaan uhraukseen, jonka tällä kirkkopihalla haudatut sankarivainajamme antoivat. Mitä tänä päivänä olemme valmiit tekemään itsenäisen Suomen hyväksi? Miten rakennamme itsenäistä Suomea. Sotiemme veteraanien työn ansiosta Suomi säilyi itsenäisenä. Tänään kun juhlimme 90 -vuotiasta itsenäistä Suomea, muistamme myös niitä kaikkia esi-isiemme tekoja ja työtä mitä he ovat Suomen eteen tehneet. Kansan on tunnettava historiansa, jotta voi selvitä tulevaisuudesta. Tänä itsenäisyyden juhlapäivänä meidän pitää kääntää katseet myös tulevaisuuteen. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia siitä, että meidän lapset ja nuoret kasvavat itsenäiseen Suomeen.Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat Siteeraan lopuksi kenraali Mannerheimin puhetta Vapaussodan voitonparaatissa toukokuussa 1918: ”Suojellakseen vapauttamme täytyy armeijamme seistä valmiina. Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta”.
Hyvää itsenäisyys päivää !
tiistai 13. marraskuuta 2007
Tähän loppui kuntayhteistyö: Keravan ja Järvenpään valtuustot aloittivat hyökkäyksen
Keravan ja Järvenpään valtuustot päättivät molemmat kokouksissaan lähettää hakemuksen osakuntaliitoksista. Kerava ja Järvenpää haluavat ryöstää itselleen Tuusulan kunnan puolelta maa-alueita Ristinummelta ja Purolasta. Keravan ja Järvenpään poliitikot eivät piitanneet Tuusulan tarjoamasta yhteistyöstä alueen yhteiseen kehittämiseen tai ryöstettävien alueiden asukkaiden mielipiteistä.Tuusulan kunta aikoo käyttää kaikki lailliset keinot osakuntaliitoshankkeen torppaamiseksi. Kunnanhallitus on jo viime kokouksessaan päättänyt palkata avukseen saman lakitoimiston, joka oli Sipoon kuntaa tukemassa. On ymmärrettävää, että Järvenpään ja Keravan valtuustojen ottaessa myönteisen kannan osakuntaliitoshankkeeseen, tulee se vaikuttamaan kuntayhteistyöhön. Miksi Tuusulan tulisi jatkaa yhteistyötä naapurien kanssa, jotka eivät kykene Tuusulan kanssa rakentavaan keskusteluun vaan lähtevät hyökkäyksen tielle. Osakuntaliitoshanke tulee viemään aikaa. Toivottavasti kuntaministeri pitää lupauksestaan kiinni, ja hylkää nopeasti Keravan ja Järvenpään hankkeen. Kaikkien kannalta olisi ollut parempi, että aluetta olisi kehitetty yhdessä. Tuusula aikoo jatkaa alueen kaavoitusta alueen asukkaiden kanssa yhteistyössä.
maanantai 29. lokakuuta 2007
Kuumassa paloivat rahat
Esitin valtuustoaloitteen 21.5.2007 kokouksessa kokoomusryhmän ja monen muun valtuutetun kanssa. Valtuustoaloitteen sanoma oli, että Keravan ja Järvenpään ajaessa kuntayhteistyötä osakuntaliitoksilla suuntaan, jota Tuusula ei halua, on syytä tarkistaa kuntayhteistyön mielekkyys Tuusulan näkökulmasta. Toki Järvenpään ja Keravan osakuntaliitoshankkeiden vastustaminen oli taka-ajatuksena, mutta tämä oli hyvä hetki myös pysähtyä arvioimaan Kuuma yhteistyön tuloksia. PriceWaterhouseCoopersin konsulttien tekemän selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä! En osannut odottaa näin tyrmäävää raporttia.Itse pyrin monia kunnankin asioita ajattelemaan liiketoimintanäkökulmasta. Miten voidaan sijoittaa miljoona euroa kahden vuoden aikana hankkeeseen, josta ei saada taloudellista hyötyä, tehokkuutta tai uusia palveluja? Kun Kuuma yhteistyöhön lähdettiin jo vuonna 2002, valtuusto halusi vähintään 10% kustannushyödyt. Toisin päin voisi sanoa, että Kuumaan sijoitettu euro pitäisi tulla kunnalla takaisin euro ja kymmensenttisenä. Sijoitetun pääoman tuotto pitäisi huomioida myös kuntataloudessa. Jos Tuusulan kunta on polttanut rahaa miljoona euroa, niin koko Kuuma alueella on palanut rahaa noin 4 miljoona euroa. Neljä miljoonaa euroa! Ja ainoa konkreettinen Kuuma hanke on ollut yhteinen talouspalvelukeskus, jonka tuomat tehokkuussäästöt ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Mielestäni tämä selvitys pitää ottaa vakavaan harkintaan ja teettää samankaltaiset arviot Kuuma yhteistyöstä myös muissa kunnissa. Yhtenä ratkaisuna tähän ehdotan, että Kuuman hallintomallia tulee välittömästi keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.Mitä tulee yhteistyöhön Keravan ja Järvenpään kanssa. Molemmat kunnat ovat marraskuun valtuustoissa tekemässä päätöstä osakuntaliitoshakemuksen jättämisestä ministeriöön. Tuolla marraskuun päätöksellä Keravan ja Järvenpään valtuustot myös linjaavat, mikä on heidän asenteensa kuntayhteistyöhön. Tuon päätöksen jälkeen ja tämän juuri julkaistun raportin pohjalta Tuusulan valtuusto voi sitten tehdä omat päätöksensä kuntayhteistyön jatkosta. Jos Tuusulan kunnalle ei miljoonan euron satsauksesta kuntayhteistyöhön jäänyt käteen kuin naapurit, jotka haluavat ryövätä maat, niin lienee syytä hakea yhteistyökumppanit muualta.
torstai 18. lokakuuta 2007
Ampumaradan viimeiset hetket
Ampumaharrastus loppui Hyrylän varuskunnan ampumaradoilla viime vuoden lopussa kun varuskunta muutti pois Tuusulasta. Siitä lähtien varuskunnan ampumaradat ovat olleet käyttämättöminä.
Harmittaa, että hyvät ja paljon käytetyt ampumaradat ovat lojuneet käyttämättöminä nyt lähes vuoden. Ampumaharrastusta olisi voitu jatkaa radoilla vielä monta vuotta, ennen kuin alueen kaavoitus ja rakentaminen käynnistyy. Senaattikiinteistön päätös purkaa ratalaitteet onkin viimeinen niitti ampumaratojen käytön loppumiselle.
Päätös ratalaitteiden purkamisesta on kitkerä pala yhdistyksille, jotka ovat ratoja käyttäneet ja omin voimin ja rahoin ratalaitteita radoilla rakentaneet. Hämmästyttää Senaatti kiinteistöjen asenne purkaa yksiselitteisisti ratalaitteet pois.
Tuusulan kunnanhallitus kannatti ampumaratojen käyttöä, mutta kuntahan ei maita omista, joten päätös ei asiaan juuri näköjään vaikuttanut. Tuntuu, että kaikilla asianosaisilla ei sittenkään ollut tahtotilaa ampumaurheilun jatkamiseksi alueella.
Ampumaurheilu voidaan katsoa liikuntalain alaiseksi toiminnaksi. Liikuntalain 2§ sanoo: "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät."
Tällä perusteella Tuusulan kunnan pitää yhdessä ampumaseurojen kanssa käynnistää työ korvaavan ampumaurheiluharrastuspaikan löytämiseksi Tuusulan kunnan alueelta.
Ampumaharrastus loppui Hyrylän varuskunnan ampumaradoilla viime vuoden lopussa kun varuskunta muutti pois Tuusulasta. Siitä lähtien varuskunnan ampumaradat ovat olleet käyttämättöminä.
Harmittaa, että hyvät ja paljon käytetyt ampumaradat ovat lojuneet käyttämättöminä nyt lähes vuoden. Ampumaharrastusta olisi voitu jatkaa radoilla vielä monta vuotta, ennen kuin alueen kaavoitus ja rakentaminen käynnistyy. Senaattikiinteistön päätös purkaa ratalaitteet onkin viimeinen niitti ampumaratojen käytön loppumiselle.
Päätös ratalaitteiden purkamisesta on kitkerä pala yhdistyksille, jotka ovat ratoja käyttäneet ja omin voimin ja rahoin ratalaitteita radoilla rakentaneet. Hämmästyttää Senaatti kiinteistöjen asenne purkaa yksiselitteisisti ratalaitteet pois.
Tuusulan kunnanhallitus kannatti ampumaratojen käyttöä, mutta kuntahan ei maita omista, joten päätös ei asiaan juuri näköjään vaikuttanut. Tuntuu, että kaikilla asianosaisilla ei sittenkään ollut tahtotilaa ampumaurheilun jatkamiseksi alueella.
Ampumaurheilu voidaan katsoa liikuntalain alaiseksi toiminnaksi. Liikuntalain 2§ sanoo: "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät."
Tällä perusteella Tuusulan kunnan pitää yhdessä ampumaseurojen kanssa käynnistää työ korvaavan ampumaurheiluharrastuspaikan löytämiseksi Tuusulan kunnan alueelta.
tiistai 16. lokakuuta 2007
Lokakuun valtuusto
Varuskunta-alueen arkkitehtikilpailu
Tuusulan varuskunta-alue Hyrylässä on sopimuksella valtion kanssa siirtymässä Tuusulan kunnan omistukseen. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa uusia asuntoja. Tuusulan strategiassa on linjattu että Tuusula on maaseutumainen ja pinetalovaltainen. Varuskunta-alueen suunnittelussa tulee huomioida tämä tavoite. Alueelle tulee rakentaa pientalovaltaista viihtyisää ja laadukasta asumista, jossa myös huomioidaan alueen mahdollisuudet virkistysalueena.
Valtuusto päätti perusteet arkkitehtikilpailulle: "Kilpailun tavoitteena on löytää koko 260 hehtaarin alueelle yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi korkeatasoinen maankäytön yleissuunnitelma noin 10.000 - 15 000 asukkaalle sekä Tuusulan keskustaa lähellä olevalle aikaisemmalle kasarmialueelle yksityiskohtainen täydennysrakennussuunnitelma säilytettävien ja suojeltavien rakennusten käyttösuunnitelmineen.Yleissuunnitelman tavoitteena on osoittaa maakäyttöratkaisu Tuusulan keskustan taajamarakennetta täydentävälle korkeatasoiselle ja monipuoliselle asuinalueelle. Suunnitelman tulee luoda uusia innovatiivisia näkemyksiä asumiseen ihmisläheisine kortteli-, katu-, aukio- ja pihatiloineen sekä samalla ottaa huomioon alueen hyvä sijainti Tuusulan keskustassa, Keravan rajan läheisyydessä ja Helsingin seudulla. Suunnitelmassa tulee osoittaa alueita myös liike-, toimisto-, palvelu- ja työpaikkarakentamiseen sekä monipuolisiin virkistys- ja ulkoilu- sekä vapaa-ajanviettotarpeisiin. Alueen liikennejärjestelmän tulee tukeutua tehtyihin selvityksiin ja sisältää toimivan katuverkon lisäksi turvalliset ja yhtenäiset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen reitit. Pysäköinnin järjestämisessä tulee pyrkiä pieniin yksiköihin ja tehokkailla alueilla maanalaisiin järjestelyihin. Tärkeitä lähtökohtia ovat myös alueen arvokas historia varuskunta-alueena ja olemassa olevat kulttuuri-, ympäristö- ja luontoarvot sekä liittyminen ympäröiviin liikunta- ja vapaa-ajan palveluihin. Asumisen osalta tavoitteena on osoittaa kuntakeskusta lähinnä olevalle alueelle tehokasta kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista. Muutoin suunnittelualueella tulee varioida asuinkorttelityyppejä monipuolisesti sisällyttäen mukaan myös erillispientaloalueita. Asuntojakauman tulee olla monipuolinen sekä tyypiltään että omistuspohjaltaan. Luontevien korttelikokonaisuuksien vaiheittain toteuttaminen alueella vielä olevien ja myöhemmin poistuvien varuskunnan toimintojen kannalta on tärkeää. "
Valtuuston kokouksessa Kokoomuksen valtuustoryhmä halusi rajata alueen asukasmäärän 8.000 - 12.000 asukkaaseen. Tupu (Tuusulan Puolesta) yhdessä Demarien kanssa kuitenkin äänestyttivät asian niin että lopulliseksi päätökseksi tuli jopa 15.000 asukasta. Kenen etujen mukaista on kaavoittaa alueelle 15.000 asukasta? Tämä käytännössä tarkoittaisi tiivistä kerrostaloasumista, ruuhkien lisääntymistä ja alueen virkistysmahdollisuuksien vähenemistä.
Sulan työpaikka-alueesta
Tuusulan kunnanvaltuusto käsitteli sopimusta Sulan työpaikka-alueesta. Aiemmin kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Sulan työpaikka-alueen sopimuksen. Jo kunnanhallituksessa Tupu (Tuusulan Puolesta) kyllä yritti kovasti vastustaa asian käsittelyä ja sopimuksen hyväksymistä. Tuusulan valtuusto on yksimielisesti päättänyt, että Tuusulan työpaikkaomavaraisuus tulisi olla 100%. Tämä sopimus tuo toteutuessaan 1000-1500 työpaikkaa Tuusulaan. Eikö Tupu olekaan enää tämän takana?Valtuustossa käydyssä keskustelussa Jaakko Torppa (Tupu) yritti estää sopimuksen syntyä vedoten väärään marssijärjestykseen. Jaakko Torppa (Tupu) Pentti Kilpeläisen (Tupu) kanssa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluu. Valtuusto äänesti ja hyväksyi Sulan sopimuksen. Hyvä näin, onneksi järki voitti !
Tuusulan varuskunta-alue Hyrylässä on sopimuksella valtion kanssa siirtymässä Tuusulan kunnan omistukseen. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa uusia asuntoja. Tuusulan strategiassa on linjattu että Tuusula on maaseutumainen ja pinetalovaltainen. Varuskunta-alueen suunnittelussa tulee huomioida tämä tavoite. Alueelle tulee rakentaa pientalovaltaista viihtyisää ja laadukasta asumista, jossa myös huomioidaan alueen mahdollisuudet virkistysalueena.
Valtuusto päätti perusteet arkkitehtikilpailulle: "Kilpailun tavoitteena on löytää koko 260 hehtaarin alueelle yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi korkeatasoinen maankäytön yleissuunnitelma noin 10.000 - 15 000 asukkaalle sekä Tuusulan keskustaa lähellä olevalle aikaisemmalle kasarmialueelle yksityiskohtainen täydennysrakennussuunnitelma säilytettävien ja suojeltavien rakennusten käyttösuunnitelmineen.Yleissuunnitelman tavoitteena on osoittaa maakäyttöratkaisu Tuusulan keskustan taajamarakennetta täydentävälle korkeatasoiselle ja monipuoliselle asuinalueelle. Suunnitelman tulee luoda uusia innovatiivisia näkemyksiä asumiseen ihmisläheisine kortteli-, katu-, aukio- ja pihatiloineen sekä samalla ottaa huomioon alueen hyvä sijainti Tuusulan keskustassa, Keravan rajan läheisyydessä ja Helsingin seudulla. Suunnitelmassa tulee osoittaa alueita myös liike-, toimisto-, palvelu- ja työpaikkarakentamiseen sekä monipuolisiin virkistys- ja ulkoilu- sekä vapaa-ajanviettotarpeisiin. Alueen liikennejärjestelmän tulee tukeutua tehtyihin selvityksiin ja sisältää toimivan katuverkon lisäksi turvalliset ja yhtenäiset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen reitit. Pysäköinnin järjestämisessä tulee pyrkiä pieniin yksiköihin ja tehokkailla alueilla maanalaisiin järjestelyihin. Tärkeitä lähtökohtia ovat myös alueen arvokas historia varuskunta-alueena ja olemassa olevat kulttuuri-, ympäristö- ja luontoarvot sekä liittyminen ympäröiviin liikunta- ja vapaa-ajan palveluihin. Asumisen osalta tavoitteena on osoittaa kuntakeskusta lähinnä olevalle alueelle tehokasta kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista. Muutoin suunnittelualueella tulee varioida asuinkorttelityyppejä monipuolisesti sisällyttäen mukaan myös erillispientaloalueita. Asuntojakauman tulee olla monipuolinen sekä tyypiltään että omistuspohjaltaan. Luontevien korttelikokonaisuuksien vaiheittain toteuttaminen alueella vielä olevien ja myöhemmin poistuvien varuskunnan toimintojen kannalta on tärkeää. "
Valtuuston kokouksessa Kokoomuksen valtuustoryhmä halusi rajata alueen asukasmäärän 8.000 - 12.000 asukkaaseen. Tupu (Tuusulan Puolesta) yhdessä Demarien kanssa kuitenkin äänestyttivät asian niin että lopulliseksi päätökseksi tuli jopa 15.000 asukasta. Kenen etujen mukaista on kaavoittaa alueelle 15.000 asukasta? Tämä käytännössä tarkoittaisi tiivistä kerrostaloasumista, ruuhkien lisääntymistä ja alueen virkistysmahdollisuuksien vähenemistä.
Sulan työpaikka-alueesta
Tuusulan kunnanvaltuusto käsitteli sopimusta Sulan työpaikka-alueesta. Aiemmin kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Sulan työpaikka-alueen sopimuksen. Jo kunnanhallituksessa Tupu (Tuusulan Puolesta) kyllä yritti kovasti vastustaa asian käsittelyä ja sopimuksen hyväksymistä. Tuusulan valtuusto on yksimielisesti päättänyt, että Tuusulan työpaikkaomavaraisuus tulisi olla 100%. Tämä sopimus tuo toteutuessaan 1000-1500 työpaikkaa Tuusulaan. Eikö Tupu olekaan enää tämän takana?Valtuustossa käydyssä keskustelussa Jaakko Torppa (Tupu) yritti estää sopimuksen syntyä vedoten väärään marssijärjestykseen. Jaakko Torppa (Tupu) Pentti Kilpeläisen (Tupu) kanssa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluu. Valtuusto äänesti ja hyväksyi Sulan sopimuksen. Hyvä näin, onneksi järki voitti !
maanantai 17. syyskuuta 2007
JP Alasen esitys Järvenpään ja Keravan tilauksesta
Tänään julkaistiin Jussi-Pekka Alasen selvitys osakuntaliitoksista. Selvittäjä esittää:
1). Järvenpään ja Keravan välissä oleva noin 8,6 km2:n suuruinen liitteenä olevalta
kartalta tarkemmin ilmenevä osa Tuusulan kuntaan kuuluvaa Ristikydön (Ristinummen)
aluetta liitetään Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin. Alueella asuu noin
350 henkilöä
2). Tuusulan kuntaan kuuluva oheisesta kartasta tarkemmin ilmenevä 6,3 km2:n
suuruinen osa Purolan aluetta liitetään Järvenpään kaupunkiin. Alueella asuu noin
300 henkeä.
Tähän ei voi muuta todeta, kuin ”Sitä Saa Mitä Tilaa”. Ei ole yllätys, että Keravan ja Järvenpään aloitteesta ja maksusta selvitystyön tulos on juuri tällainen. Tuusulaahan ei missään vaiheessa kuultu.
Tuusulan kanta tietenkin asiaan lienee jo kaikille selvä – ehdoton ei.
Itse olen pettynyt Järvenpään ja Keravan tapaan toimia tässä asiassa. Tämä ei ole oikea tapa tehdä kuntayhteistyötä.
Tästä voitaneen vain todeta, että kiitos selvityksestä. Ei käy. Tuusulan valtuusto ei tule hyväksymään osakuntaliitoksia ja ministeriä ei lähde pakkoliitoksia tekemään.
Toivottavasti tämä selvitystyö haudataan nopeasti.
1). Järvenpään ja Keravan välissä oleva noin 8,6 km2:n suuruinen liitteenä olevalta
kartalta tarkemmin ilmenevä osa Tuusulan kuntaan kuuluvaa Ristikydön (Ristinummen)
aluetta liitetään Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin. Alueella asuu noin
350 henkilöä
2). Tuusulan kuntaan kuuluva oheisesta kartasta tarkemmin ilmenevä 6,3 km2:n
suuruinen osa Purolan aluetta liitetään Järvenpään kaupunkiin. Alueella asuu noin
300 henkeä.
Tähän ei voi muuta todeta, kuin ”Sitä Saa Mitä Tilaa”. Ei ole yllätys, että Keravan ja Järvenpään aloitteesta ja maksusta selvitystyön tulos on juuri tällainen. Tuusulaahan ei missään vaiheessa kuultu.
Tuusulan kanta tietenkin asiaan lienee jo kaikille selvä – ehdoton ei.
Itse olen pettynyt Järvenpään ja Keravan tapaan toimia tässä asiassa. Tämä ei ole oikea tapa tehdä kuntayhteistyötä.
Tästä voitaneen vain todeta, että kiitos selvityksestä. Ei käy. Tuusulan valtuusto ei tule hyväksymään osakuntaliitoksia ja ministeriä ei lähde pakkoliitoksia tekemään.
Toivottavasti tämä selvitystyö haudataan nopeasti.
JP Alasen esitys Järvenpään ja Keravan tilauksesta
Tänään julkaistiin Jussi-Pekka Alasen selvitys osakuntaliitoksista. Selvittäjä esittää:
1). Järvenpään ja Keravan välissä oleva noin 8,6 km2:n suuruinen liitteenä olevalta
kartalta tarkemmin ilmenevä osa Tuusulan kuntaan kuuluvaa Ristikydön (Ristinummen)
aluetta liitetään Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin. Alueella asuu noin
350 henkilöä
2). Tuusulan kuntaan kuuluva oheisesta kartasta tarkemmin ilmenevä 6,3 km2:n
suuruinen osa Purolan aluetta liitetään Järvenpään kaupunkiin. Alueella asuu noin
300 henkeä.
Tähän ei voi muuta todeta, kuin ”Sitä Saa Mitä Tilaa”. Ei ole yllätys, että Keravan ja Järvenpään aloitteesta ja maksusta selvitystyön tulos on juuri tällainen. Tuusulaahan ei missään vaiheessa kuultu.
Tuusulan kanta tietenkin asiaan lienee jo kaikille selvä – ehdoton ei.
Itse olen pettynyt Järvenpään ja Keravan tapaan toimia tässä asiassa. Tämä ei ole oikea tapa tehdä kuntayhteistyötä.
Tästä voitaneen vain todeta, että kiitos selvityksestä. Ei käy. Tuusulan valtuusto ei tule hyväksymään osakuntaliitoksia ja ministeriä ei lähde pakkoliitoksia tekemään.
Toivottavasti tämä selvitystyö haudataan nopeasti.
1). Järvenpään ja Keravan välissä oleva noin 8,6 km2:n suuruinen liitteenä olevalta
kartalta tarkemmin ilmenevä osa Tuusulan kuntaan kuuluvaa Ristikydön (Ristinummen)
aluetta liitetään Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin. Alueella asuu noin
350 henkilöä
2). Tuusulan kuntaan kuuluva oheisesta kartasta tarkemmin ilmenevä 6,3 km2:n
suuruinen osa Purolan aluetta liitetään Järvenpään kaupunkiin. Alueella asuu noin
300 henkeä.
Tähän ei voi muuta todeta, kuin ”Sitä Saa Mitä Tilaa”. Ei ole yllätys, että Keravan ja Järvenpään aloitteesta ja maksusta selvitystyön tulos on juuri tällainen. Tuusulaahan ei missään vaiheessa kuultu.
Tuusulan kanta tietenkin asiaan lienee jo kaikille selvä – ehdoton ei.
Itse olen pettynyt Järvenpään ja Keravan tapaan toimia tässä asiassa. Tämä ei ole oikea tapa tehdä kuntayhteistyötä.
Tästä voitaneen vain todeta, että kiitos selvityksestä. Ei käy. Tuusulan valtuusto ei tule hyväksymään osakuntaliitoksia ja ministeriä ei lähde pakkoliitoksia tekemään.
Toivottavasti tämä selvitystyö haudataan nopeasti.
maanantai 10. syyskuuta 2007
Kunnanhallitus 10.9
Kokouksessa hyväksyttiin Sulan työpaikka-alueen sopimus. Tupu (Tuusulan Puolesta) kyllä yritti kovasti vastustaa asian käsittelyä ja sopimuksen hyväksymistä. Yllättävää sinänsä kun valtuusto on yksimielisesti päättänyt, että Tuusulan työpaikkaomavaraisuus tulisi olla 100%. Tämä sopimus tuo toteutuessaan 1000-1500 työpaikkaa Tuusulaan.Asia menee vielä valtuustoon ja aikanaan Sulan alueella tehdään kaavatyö ja suunnitelmat, jotka asian mukaisesti kunnanhallitus ja -valtuusto käsittelee.
Viime sunnuntain Keltainen Keskari kirjoitti ivallisesti, että Sjöblom, Sulan alueen maanomistaja, pyörittäisi Kokoomuksen valtuustoryhmää mielensä mukaan. Toimittaja vihjaili, että kokoomuksen valtuustoryhmä hyppää Juhani Sjöblomin tahtiin. Keltaisen Keskarin toimittaja on valitettavasti täysin väärässä. Katsoin Kokoomuksen jäsenkorttia. Siinä lukee "Itsenäisiä Ajatuksia". Tämä on linja mitä minä itse ja moni muu Kokoomuksen valtuutettu Tuusulassa ajaa. Harmittaa, että Keltaisen Keskarin toimittaja ei tätä halua nähdä.
Kokouksessa hyväksyttiin Sulan työpaikka-alueen sopimus. Tupu (Tuusulan Puolesta) kyllä yritti kovasti vastustaa asian käsittelyä ja sopimuksen hyväksymistä. Yllättävää sinänsä kun valtuusto on yksimielisesti päättänyt, että Tuusulan työpaikkaomavaraisuus tulisi olla 100%. Tämä sopimus tuo toteutuessaan 1000-1500 työpaikkaa Tuusulaan.Asia menee vielä valtuustoon ja aikanaan Sulan alueella tehdään kaavatyö ja suunnitelmat, jotka asian mukaisesti kunnanhallitus ja -valtuusto käsittelee.
Viime sunnuntain Keltainen Keskari kirjoitti ivallisesti, että Sjöblom, Sulan alueen maanomistaja, pyörittäisi Kokoomuksen valtuustoryhmää mielensä mukaan. Toimittaja vihjaili, että kokoomuksen valtuustoryhmä hyppää Juhani Sjöblomin tahtiin. Keltaisen Keskarin toimittaja on valitettavasti täysin väärässä. Katsoin Kokoomuksen jäsenkorttia. Siinä lukee "Itsenäisiä Ajatuksia". Tämä on linja mitä minä itse ja moni muu Kokoomuksen valtuutettu Tuusulassa ajaa. Harmittaa, että Keltaisen Keskarin toimittaja ei tätä halua nähdä.
torstai 6. syyskuuta 2007
Syyskuu
Kuntaliitoskeskustelua 6.9.07
Tämän päivän uutisessa oli, että Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen on kehoittanut Keski-Uudenmaan kuntia yhdistymään. Erikoista, että taho jonka tulisi ajaa uusmaalaisten etua, ottaa kantaa vahvasti kantaa asiaan, joka on jo kertaalleen kuntien valtuustoissa käsitelty ja tyrmätty. Nyt toivoisin Tapani Mäkisen tervetulleeksi vierailemaan Tuusulaan ja tutustumaan paikan päälle kuntamme asioihin, maailma näyttää Helsingistä käsin niin kovin erilaiselta.Nyt pitäisi jo viimein lopettaa keskustelut kuntaliitoksista ja osakuntaliitoksista ja palata kuntayhteistyössa päiväjärjestykseen. Kunnillamme on isoja haasteita tulevaisuudessa, joiden ratkomiseen tarvitaan uusia yhteistyömalleja palvelujen tuottamisessa. Kuntayhteistyö ei ole kestävällä pohjalla, jos vähän väliä nostetaan keskusteluun kuntaliitoshankkeita, joita kuntalaiset vastustaa ja jotka eivät ole kokonaistalouden kannalta järkeviä.
Lyhyt loma
Pitkä viikonloppu meni Färsaarilla. Kuva-aineistoa tulossa www.pbase.com/untamo tuota pikaa. Keskellä Atlanttia järjestettiin NOPOLK - pohjoismainen partio-ohjelman ja koulutuksen kokous. Partiokaverit siinä paluulennoilla haastoivat ja kysyivät - miten jaksan tai miksi olen mukana politiikassa. Vastasin, että edelleen uskon samalla lailla kuin 10 vuotta sitten, kun politiikkaan mukaan lähdin, että voin jättää maailman parempana paikkana taakseni kuin tänne tullessa. - Ylevä ajatus... mutta viittaan tässä myös suoraan lainaukseen partion perustajan B-P:n viimeisessä viestissä partiolaisille: Try and leave this world a little better than you found it and when your turn comes to die, you can die happy in feeling that at any rate you have not wasted your time but have done your best. Näin kuitenkin uskon edelleen ja tuo ajatus jaksaa pitää pyörät pyörimässä.
Kunnanhallitus 3.9
Tuusulan valtuusto on asettanut Tuusulan työpaikkaomavaraisuus asteeksi 100%. Tämä tarkoittaa sitä, että Tuusulassa olisi yhtä monta työpaikkaa kuin työikäistä. Kunnanhallituksessa oli käsittelyssä Sulan työpaikka-alue. Alueen rakentuminen toisi Tuusulaan 1000-1500 uutta työpaikkaa, vähän toimialasta riippuen.Asia jäi tupun pyynnöstä pöydälle. Toivottavasti asia etenee ensi viikon hallituksessa ripeästi eteenpäin.
Kuntaliitoskeskustelua 6.9.07
Tämän päivän uutisessa oli, että Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen on kehoittanut Keski-Uudenmaan kuntia yhdistymään. Erikoista, että taho jonka tulisi ajaa uusmaalaisten etua, ottaa kantaa vahvasti kantaa asiaan, joka on jo kertaalleen kuntien valtuustoissa käsitelty ja tyrmätty. Nyt toivoisin Tapani Mäkisen tervetulleeksi vierailemaan Tuusulaan ja tutustumaan paikan päälle kuntamme asioihin, maailma näyttää Helsingistä käsin niin kovin erilaiselta.Nyt pitäisi jo viimein lopettaa keskustelut kuntaliitoksista ja osakuntaliitoksista ja palata kuntayhteistyössa päiväjärjestykseen. Kunnillamme on isoja haasteita tulevaisuudessa, joiden ratkomiseen tarvitaan uusia yhteistyömalleja palvelujen tuottamisessa. Kuntayhteistyö ei ole kestävällä pohjalla, jos vähän väliä nostetaan keskusteluun kuntaliitoshankkeita, joita kuntalaiset vastustaa ja jotka eivät ole kokonaistalouden kannalta järkeviä.
Lyhyt loma
Pitkä viikonloppu meni Färsaarilla. Kuva-aineistoa tulossa www.pbase.com/untamo tuota pikaa. Keskellä Atlanttia järjestettiin NOPOLK - pohjoismainen partio-ohjelman ja koulutuksen kokous. Partiokaverit siinä paluulennoilla haastoivat ja kysyivät - miten jaksan tai miksi olen mukana politiikassa. Vastasin, että edelleen uskon samalla lailla kuin 10 vuotta sitten, kun politiikkaan mukaan lähdin, että voin jättää maailman parempana paikkana taakseni kuin tänne tullessa. - Ylevä ajatus... mutta viittaan tässä myös suoraan lainaukseen partion perustajan B-P:n viimeisessä viestissä partiolaisille: Try and leave this world a little better than you found it and when your turn comes to die, you can die happy in feeling that at any rate you have not wasted your time but have done your best. Näin kuitenkin uskon edelleen ja tuo ajatus jaksaa pitää pyörät pyörimässä.
Kunnanhallitus 3.9
Tuusulan valtuusto on asettanut Tuusulan työpaikkaomavaraisuus asteeksi 100%. Tämä tarkoittaa sitä, että Tuusulassa olisi yhtä monta työpaikkaa kuin työikäistä. Kunnanhallituksessa oli käsittelyssä Sulan työpaikka-alue. Alueen rakentuminen toisi Tuusulaan 1000-1500 uutta työpaikkaa, vähän toimialasta riippuen.Asia jäi tupun pyynnöstä pöydälle. Toivottavasti asia etenee ensi viikon hallituksessa ripeästi eteenpäin.
maanantai 27. elokuuta 2007
Syksyn valtuustotyö alkoi
Valtuuston syyskauden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin Tuuskodon uuden laitoshoidon yksikön käynnistämistä. Tuuskodon uuden yksikön remontti on valmis ja valtuustossa oli kunnanhallituksen esitys uusista viroista. Tarkoituksena oli perustaa kolmen sairaanhoitajan, kymmenen lähihoitajan ja yhden fysioterapeutin tehtävät Tuuskotoon. Demarit yrittivät kokouksessa vedättää lisähenkilökuntaa muutaman henkilön verran Tuuskotoon sopimatta siitä muiden ryhmien kanssa. On erikoista, että demarit halusivat rikkoa yhdessä neuvotellun ja sovitun päätöksen. Nähtävästi kunnallisvaalit ovat tulossa.
Asia meni äänestykseen ja Demarit hävisivät sen kirkkaasti. Mielestäni nyt päätetyt resurssit ovat tässä kohtaa riittävät. Seuraavalla talousarviosuunnittelukierroksella tulee tarkastella kaikkien kunnan palveluiden henkilökunnan mitoituksia, ei vain Tuuskodon. Kokonaisuus pitää käsitellä talousarvion yhteydessä ja arvioida mikä on henkilöstön tarve lisääntyvissä palveluissa.
Kuntarajakeskustelusta
Kuntaraja ja osakuntaliitos keskustelu tuntuu jatkuvan. Järvenpään ja Keravan tilaama JP Alasen selvitys on valmistumassa. Alanen esitteli työntuloksia Keravan ja Järvenpään kaupungin hallituksille. Alasen materiaalista kävi ilmi, että työ on menossa tilaajan toivomaan suuntaan. Selvityksessä esitetään osakuntaliitoksia. Tuusulan aluetta pilkottaisiin Järvenpäälle ja Keravalle. Alasen esityksestä kävi myös ilmi Järvenpään ja Keravan lopullinen tahto – Tuusulan pilkkominen kahtia Järvenpään ja Keravan kesken.
Tuusulan väkimäärä kasvaa naapurikuntia nopeammin ja talous on vahvemmalla pohjalla kuin naapurikunnissa. Kerava ja Järvenpää eivät houkuttele muuttajia, heidän kehittyminen on pysähtynyt ja talous on huonossa kunnossa. Kateus on varmaankin iskenyt, kun ainut tulevaisuuden suunta näyttää olevan menestyksen hakeminen ryöstämällä ja pilkkomalla Tuusula
Toivoisin, että kuntayhteistyö Järvenpään ja Keravan välillä palaisi päiväjärjestykseen ja osakuntaliitos ja kuntaliitos keskustelut haudattaisiin lopullisesti. Kolmella kunnalla on menestyksen avaimet kädessään, jos vain sitä haluavat. Mutta kuntayhteistyössä tulee kunnioittaa kuntarajoja.
Itäinen ohikulkutie
Kesällä keskusteluun nousi Tuusulan itäinen ohikulkutie.
Konsultti ehdotti kaavoituslautakunnalle, että tielinjaus vedettäisiin liikenneympyrään Krapin eteen. Ajatus on mielestäni pystyyn kuollut. Tielinjaus rikkoisi rantatien kulttuurimaiseman, jakaisi golfkentän kahtia, koulu jäisi mottiin teiden väliin ja Krapin ympäristö olisi maisemallisesti pilalla. Kaavoituslautakunta käsittelee asiaa uudestaan tällä viikolla. Toivon että sieltä löytyy viisautta poistaa suunnitelmista ns. 2 vaihtoehto. Jos näin ei tapahdu, niin viimeistään kunnanhallitus tai valtuusto torppaa ajatuksen.
Mielestäni koko itäistä ohikulkutietä pitäisi miettiä osana laajempaa kokonaisuutta. Ei ole järkevää, että kasvavan Järvenpään lisääntyvä liikenne ohjataan Itäiselle ohikulkutielle. Käytännössä Järvenpään tie (mt145) ja Tuusulan moottoritie ja Riihikallion liittymä ei näitä liikennemääri kestä. Järvenpään liikenne tulisi ohjata pohjoisesta joko kolmostielle tai uuden yli-Keravan liittymän kautta Lahden moottoritielle.
Eloeino -kisa
Viime lauantaina Elomarkkinoilla valittiin vuoden Eloeino. Kiitos kaikille äänestäneille! Tälle kertaa kisan voitti Heikki Santavuori. Onnea Heikille !
Valtuuston syyskauden ensimmäisessä kokouksessa käsiteltiin Tuuskodon uuden laitoshoidon yksikön käynnistämistä. Tuuskodon uuden yksikön remontti on valmis ja valtuustossa oli kunnanhallituksen esitys uusista viroista. Tarkoituksena oli perustaa kolmen sairaanhoitajan, kymmenen lähihoitajan ja yhden fysioterapeutin tehtävät Tuuskotoon. Demarit yrittivät kokouksessa vedättää lisähenkilökuntaa muutaman henkilön verran Tuuskotoon sopimatta siitä muiden ryhmien kanssa. On erikoista, että demarit halusivat rikkoa yhdessä neuvotellun ja sovitun päätöksen. Nähtävästi kunnallisvaalit ovat tulossa.
Asia meni äänestykseen ja Demarit hävisivät sen kirkkaasti. Mielestäni nyt päätetyt resurssit ovat tässä kohtaa riittävät. Seuraavalla talousarviosuunnittelukierroksella tulee tarkastella kaikkien kunnan palveluiden henkilökunnan mitoituksia, ei vain Tuuskodon. Kokonaisuus pitää käsitellä talousarvion yhteydessä ja arvioida mikä on henkilöstön tarve lisääntyvissä palveluissa.
Kuntarajakeskustelusta
Kuntaraja ja osakuntaliitos keskustelu tuntuu jatkuvan. Järvenpään ja Keravan tilaama JP Alasen selvitys on valmistumassa. Alanen esitteli työntuloksia Keravan ja Järvenpään kaupungin hallituksille. Alasen materiaalista kävi ilmi, että työ on menossa tilaajan toivomaan suuntaan. Selvityksessä esitetään osakuntaliitoksia. Tuusulan aluetta pilkottaisiin Järvenpäälle ja Keravalle. Alasen esityksestä kävi myös ilmi Järvenpään ja Keravan lopullinen tahto – Tuusulan pilkkominen kahtia Järvenpään ja Keravan kesken.
Tuusulan väkimäärä kasvaa naapurikuntia nopeammin ja talous on vahvemmalla pohjalla kuin naapurikunnissa. Kerava ja Järvenpää eivät houkuttele muuttajia, heidän kehittyminen on pysähtynyt ja talous on huonossa kunnossa. Kateus on varmaankin iskenyt, kun ainut tulevaisuuden suunta näyttää olevan menestyksen hakeminen ryöstämällä ja pilkkomalla Tuusula
Toivoisin, että kuntayhteistyö Järvenpään ja Keravan välillä palaisi päiväjärjestykseen ja osakuntaliitos ja kuntaliitos keskustelut haudattaisiin lopullisesti. Kolmella kunnalla on menestyksen avaimet kädessään, jos vain sitä haluavat. Mutta kuntayhteistyössä tulee kunnioittaa kuntarajoja.
Itäinen ohikulkutie
Kesällä keskusteluun nousi Tuusulan itäinen ohikulkutie.
Konsultti ehdotti kaavoituslautakunnalle, että tielinjaus vedettäisiin liikenneympyrään Krapin eteen. Ajatus on mielestäni pystyyn kuollut. Tielinjaus rikkoisi rantatien kulttuurimaiseman, jakaisi golfkentän kahtia, koulu jäisi mottiin teiden väliin ja Krapin ympäristö olisi maisemallisesti pilalla. Kaavoituslautakunta käsittelee asiaa uudestaan tällä viikolla. Toivon että sieltä löytyy viisautta poistaa suunnitelmista ns. 2 vaihtoehto. Jos näin ei tapahdu, niin viimeistään kunnanhallitus tai valtuusto torppaa ajatuksen.
Mielestäni koko itäistä ohikulkutietä pitäisi miettiä osana laajempaa kokonaisuutta. Ei ole järkevää, että kasvavan Järvenpään lisääntyvä liikenne ohjataan Itäiselle ohikulkutielle. Käytännössä Järvenpään tie (mt145) ja Tuusulan moottoritie ja Riihikallion liittymä ei näitä liikennemääri kestä. Järvenpään liikenne tulisi ohjata pohjoisesta joko kolmostielle tai uuden yli-Keravan liittymän kautta Lahden moottoritielle.
Eloeino -kisa
Viime lauantaina Elomarkkinoilla valittiin vuoden Eloeino. Kiitos kaikille äänestäneille! Tälle kertaa kisan voitti Heikki Santavuori. Onnea Heikille !
torstai 16. elokuuta 2007
Kesälomien jälkeen työ jatkuu taas
Kunnanhallitus aloitti syyskauden elokuun alun seminaarissa. Seminaari linjasi, että Tuusulassa budjettia laaditaan kasvavaan kuntaan maltillisella talouskasvulla.
13.8 kunnanhallituksessa käsiteltiin mm. Kuuma alueen palvelustrategiaa sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Tuusulan kunta haluaa kehittää kuntalaisten palveluja yhdessä naapurikuntien kanssa. Kuuma -kärkihankkeita ovat:
1. Ensihoito ja sairaankuljetus
2. Työterveyshuolto
3. Hankinnat
4. Ympäristöpalvelut
5. Elinkeinopalvelut (ylikunnallinen osa)
6. Tietohallinto
7. Taloushallinto
8. Vesihuolto
9. Henkilöstöpalvelukeskus
10. Päihde- ja mielenterveystyö
11. Laboratoriopalvelut ja kuvantaminen
12. Perusopetus13. Vanhuspalvelut
14. Henkilöstö- ja luottamushenkilökoulutus/kehittäminen
15. Yhdyskuntatekniikka
16. Perusturvapalvelujen yhdistäminen
ks. lisää www.kuuma.fi
ks. lisää www.kuuma.fi
Mukana Eloeino -kisassa
Tuusulan nuorkauppakamari järjestää elomarkkinat 25.8 Anttilan tilalla Tuusulassa. Siellä järjestetään Eloeino-kisa, johon he pyysivät minut mukaan.Voit äänestää minut voittoon lähettämällä tekstiviestin "ELO E [yhteystietosi]" numeroon 13535
Taiteiden Yö 2007
Taiteiden yö sujui rauhallisesti. Ohjelmasta on tullut niin kävijöiltä kuin taiteilijoilta hyvää palautetta. Kiitos kaikille Taiteiden Yön kävijöille ja tekijöille!
Lue lehdistötiedote: http://www.tuusula.fi/tiedotteet/nayta.tmpl?id=1613
perjantai 6. heinäkuuta 2007
6.07.2007 Yleisönosasto
Tänään Keski-Uusimaa julkaisi vastineemme viime sunnuntain Hesarin pääkirjoitukseen. ks koko kirjoitus
Tänään Keski-Uusimaa julkaisi vastineemme viime sunnuntain Hesarin pääkirjoitukseen. ks koko kirjoitus
maanantai 2. heinäkuuta 2007
Ajankohtaista
Hesarin pääkirjoitus
Tänään 1.7.07 meni mörkö muroihin heti aamulla luettuani Hesarin pääkirjoituksen. Siinä valtamedian pääkirjoitus syyttää Tuusulaa rajojen puolustamisesta ja yhteistyökyvyttömyydestä Keravan ja Järvenpään kanssa. Nähtävästi viime viikkoinen kuntaministerin kannanotto ei ole miellyttänyt valtakunnan päälehden toimittajaa. Kirjoituksessa toimittaja sortuu väärän tiedon levittämiseen syyttäessään, ettei Tuusulalla olisi mahdollisuuksia tai kiinnostusta Ristikydön kehittämiseen. Tuusulassa alue on nimeltään Ristinummi, joten tässä päätoimittajalla tuli heti kättelyssä nimivirhe.Tuusula on valtuuston päätöksellä viime vuonna päättänyt aloittaa raja-alueiden kaavoitusyhteistyön mm. Keravan ja Järvenpään kanssa. Lukuisista yhteyden otoista huolimatta yhteistyötä Järvenpään ja Keravan kanssa emme ole saaneet aikaan. Ristinummen alue ei ole Tuusulalle reunamaata, niin kuin pääkirjoituksessa annetaan ymmärtää. Tuusula on edelleen valtuuston päätöksellä ottanut jo alueen kaavoitussuunnitelmiinsa. Tarkoituksena on aloittaa alueen tulevaisuuden suunnittelu. Päätoimittaja kirjoituksessaan väittää, ettei Tuusulassa ole voimavaroja alueen kehittämiseen. Tuusulan talous on Uudenmaan kunnista toiseksi parhaassa kunnossa, heti Kauniaisten jälkeen. Tuusulan talous on siis naapureita Keravaa ja Järvenpäätä parempi, joten edellytyksiä alueen kehittämiseen löytyy nimenomaan Tuusulasta. Pääkirjoitus lisäksi paheksuu Tuusulaa, koska se ei ole kiinnostunut kuntaliitoksista, kartalta katsottuna kun alue näyttää yhdeltä kunnalta. Jos Tuusula, Kerava ja Järvenpää menisivät yhteen, Tuusulan alueet jäisivät väistämättä varjoon, kun kehittäminen keskittyisi radanvarteen. Tuusula haluaa kehittyä taloudellisesti hyvin hoidettuna maaseutumaisena kuntana pääkaupunkiseudulla kantaen vastuunsa metropolialueen väestönkasvusta omien rajojensa sisällä. Syntipukkia pitäisi etsiä jostain muualta kuin Tuusulasta. Harmittaa, että arvostettu Helsingin Sanomat ottaa asiaan kannan, joka perustuu väärään tietoon, ja on selvästi asenteellinen.
Ministeriä tapaamassa
Kävimme tänään Tuusulan kunnan delegaation kanssa tapaamassa kuntaministeri Kiviniemeä. Tuusulan delegaatio esitti huolensa Järvenpään ja Keravan osakuntaliitoshankkeista. Perusteluina osakuntaliitoksia vastaan esitimme mm. että Tuusula on huolehtinut oman osuutensa alueen väestönkasvusta. Tuusula tulee kasvamaan nopeammin ja isommaksi kuin Kerava ja Järvenpää. Tuusulan valtuusto on viime vuoden syyskuussa päättänyt että Ristinummen aluetta kehitetään yhdessä Keravan ja Järvenpään kanssa. Tuusulan talous on paremmassa kunnossa kuin Keravan ja Järvenpään, joten meillä on myös alueen kehittämiseen paremmat mahdollisuudet. Lisäksi alueen asukkaat haluavat pysyä tuusulalaisina. Ministeri kertoi suhtautuvansa nihkeästi osakuntaliitoksiin. Osakuntaliitokset tarvitsevat erityiset ja painavat perusteet. Peruste voisi tässä tapauksessa olla esim. Keravan ja Järvenpään kuntaliitos, mutta tämän ajatuksen Keravan ja Järvenpään poliitikot tyrmäsivät viime viikon lehtikirjoittelussa. Ministeri kannustikin Keski-Uudenmaan kuntia yhteistyöhön alueen kehittämisessä.Katso Tuusulan kunnan tiedote asiasta http://www.tuusula.fi/tiedotteet/nayta.tmpl?id=1592
Harrastustilat Kellokoskella
Kellokoskella on ollut jo pitkään pulaa eri järjestöillä harrastustiloista. Järjestöt yhdessä nuorisoasiainpäällikön kanssa löysivät hyvät tila. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 11.6, että Tuusulan kunta vuokraa Kellokoskelta yhdistysten käyttöön tilan osoitteesta Vanha Valtatie 197, 04500 Kellokoski 15.8.2007 lukien. Kunta hoitaa vuokran maksun ao. tilasta avustamalla siellä kokoontuvia yhdistyksiä. Kunnanhallituksen muut päätökset.
Kokoomuksen aloitteen johdosta kunnanhallitus päätti esittää 4.6 kokouksessaan valtuustolle seuraavan lausunnon.
KUUMA-yhteistyössä perustavaa laatua olevana periaatteena on pidetty kuntien itsenäisyyttä (so. kuntien rajojen kunnioittamista) ja keskinäistä luottamusta. KUUMA-hallituksen Vilnassa kesäkuussa 2006 pidetyssä seminaarissa linjattiin kuntien raja-alueiden yleiskaavallinen suunnittelu keskeiseksi kuntayhteistyökohteeksi. Tämä tavoite vahvistettiin vielä KUUMA-hallituksen Haikon seminaarissa marraskuun lopulla. Tuusulan kunnanvaltuusto päätti jo 4.9.2006 omasta puolestaan osallistumisestaan näihin pyrkimyksiin. Tästä huolimatta Järvenpää ja Kerava aloittivat toimet, joiden tarkoituksena onkin yhteisen suunnittelun sijaan kuntajaotuksen muutokset raja-alueilla. Koska Järvenpään ja Keravan aloittamat osakuntaliitokseen tähtäävät selvitystyöt ja muut valmistelut ovat edelleen vireillä, on edellä mainituilla ja valtuustoaloitteessakin esitetyillä perusteilla syytä arvioida KUUMA-yhteistyötä.Kunnanhallitus päätti aiemmin kuluvan vuoden sisäisen tarkastuksen erääksi kohteeksi "KUUMA-yhteistyön kustannukset ja hyödyt Tuusulan kannalta". Tämä selvitys pyritään saamaan käyttöön kunnanhallituksen 2.-3.8.2007 pidettävään suunnitteluseminaariin mennessä. Seminaarissa voidaan sen ja muunkin aineiston pohjalta arvioida KUUMA -yhteistyön tilannetta, kuntayhteistyön tarvetta, laajuutta ja yhteistyösuuntia. Tämän jälkeen kunnanhallitus tekee esityksensä kuntayhteistyökysymyksistä valtuustolle. Meneillään olevaa KUUMA-palvelustretegiaa on syytä valmistella edelleen, koska se muodostaa keskeisen osan PARAS -puitelain toimeenpanosuunnitelmaa, jonka kunta joutuu antamaan valtiolle syyskuun alkuun mennessä (valtuuston käsittelemänä).
Kunnanhallituksen päätöslista
Keski-Uudenmaan kehittämiskeskus Oy FORUM
Piti 31.5.07 yhtiökokouksensa. Jatkan edelleen hallituksessa. Viime viikolla saimme valittua uuden toimitusjohtajan Forumille. Uusi toimitusjohtaja on Petri Palovaara. Forumin toimitusjohtajana hän tulee johtamaan kehittämiskeskuksen toimintaa omistajien strategisten linjausten pohjalta. Erityisenä painoalueena on talousalueen elinkeinoelämän kehittäminen ja talousalueen kilpailukyvyn parantaminen, sekä edunvalvonta. Kehittämiskeskus verkottaa toiminnassaan sidosryhmiensä osaamista ja niiden sekä omaa kansainvälistä verkostoaan. Katso lisää www.keuke.fi
VALTUUSTOALOITE 21.5.2007
Kokoomuksen valtuustoryhmä teki seuraavan aloitteen viime valtuustossa
Järvenpään ja Keravan kaupunki on kevään aikana vienyt voimakkaasti eteenpäin Tuusulan alueiden liittämistä Järvenpäähän ja Keravaan. Viime viikolla Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen edelleen lausui maaherran vierailun yhteydessä, kuinka Tuusula ei ole ollut yhteistyökykyinen raja-alueyhteistyössä. Järvenpää on antanut Jussi-Pekka Alaselle tehtäväksi selvitystyön tekemisen osakuntaliitosten mahdollisuuksien ja tarpeen arvioimiseksi Järvenpään, Keravan ja Tuusulan raja-alueilla. Nyt Järvenpää odottaa selvitystyön tuloksia, toivoen Tuusulan alueita liitettäväksi osaksi Järvenpäätä.
Kuntayhteistyötä ei voida tehdä lehtien palstoilla ja kabinettipuheissa. Kun kuntarajojen siirroista puhutaan, täytyy löytyä avoin keskusteluyhteys kuntien välillä. Tätä avointa keskustelua Järvenpään ja Keravan välillä ei kuitenkaan ole löytynyt. Järvenpää on ajanut ilman Tuusulaa osakuntaliitoksia määrätietoisesti koko ajan eteenpäin.
Tuusula on valtuuston päätöksellä 4.9.2006 päättänyt raja-alueiden kaavoitusyhteistyöstä Järvenpään ja Keravan kanssa. Jostain syystä tämä ei ole Järvenpäälle riittänyt. Tulevaisuudessa kuntalaisten laadukkaiden palvelujen tuottamiseksi on kuntien välinen yhteistyö ensiarvoisen tärkeätä. Tuusulalla on naapuri kuntia joka ilmansuunnassa. Nyt olisi aika pysähtyä pohtimaan, kenen kanssa tehtävä yhteistyö tuo kuntalaisille parhaan mahdollisen ratkaisun.
Koko Kuuma-toimintakauden ajan Tuusulan päättäjät ovat odottaneet konkreettisia Kuuma hankkeiden tuloksia. Kuuma on kohtuuttomasti kuluttanut resursseja ja rahaa ilman, että siitä on merkittävästi syntynyt säästöjä tai toiminnan tehostamista.
Nyt Tuusulan keskeiset Kuuma -yhteistyökumppanit Kerava ja Järvenpää ajavat kuntayhteistyötä sivuraiteille, suuntaan, jota Tuusula ei halua. Tuusula haluaisi kuntayhteistyötä avoimessa ilmapiirissä yhteistyössä naapurien kanssa. Järvenpää on toimillaan osoittanut oman tahtotilansa, Tuusulan alueiden kaappaamisen.
Esitämme valtuustoaloitteena, että:
- Tuusulan kunnanhallitus valmistelee ensi tilassa valtuustolle päätöksen, jossa arvioidaan Kuuma yhteistyön tarkoituksenmukaisuus vallitsevassa tilanteessa
- Tämän arvion pohjalta valtuusto arvio uudestaan miten kuuma yhteistyössä edetään
- Kunnanhallitus voi kuitenkin jatkaa Kuuma palvelustrategian valmistelua. Siihen liittyvät PARAS -puitelain vaatimat toimeenpanosuunnitelmat voitaneen Tuusulan osalta elokuussa vahvistaa, koska siinä määritellään pidemmällä tähtäyksellä kuntayhteistyön tavoitteita
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)