Kunnanjohtaja vai pormestari?

- kysymyksiä ja vastauksia

K: Miksi pormestarimalli on noussut keskusteluun juuri nyt?

V: Jos vastaus on ”pormestari”, on todellakin hyvä laajasti pohtia mikä siinä tapauksessa onkaan kysymys? Hallintomallin kehittäminen tulee tehdä avoimesti ja vuorovaikutteisen prosessin kautta, eikä suinkaan yksi hallintomallivaihtoehto edellä. Johtamisjärjestelmää tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, ja arvioida hallintomallin vaikutuksia valtuuston rooliin, kunnanhallituksen asemaan ja viranhaltijajohtoon tavoitteena mahdollisimman laaja sitoutuminen.

K: Lisääkö pormestarimalli demokratiaa ja avoimuutta?

V: Demokratia ja avoimuus ei lisäänny sillä, että päätösvaltaa keskitetään yhdelle henkilölle ja poliittiselle ryhmälle. Pormestarin asema olisi hyvin vahva ja itsenäinen, koska valmistelu- ja päätöksentekovalta olisivat samoissa käsissä. Valtaa pormestarille otettaisiin kaikilta toimielimiltä sekä viranhaltijoilta, ennen muuta kunnanjohtajalta.

K: Tuoko pormestarimalli mukanaan parlamentarismin kunnalliseen hallintoon?

V: On hyvin mahdollista, että pormestarimalli johtaa parlamentarismiin, eli että kuntaan syntyy hallitus-oppositio –asetelma, joka sinänsä on vieras piirre suomalaisessa kunnalliselämässä, jossa tehtävänä on kuntalaisten yhteisten asioiden hoitaminen.

K: Onko pormestarimallin valinneessa kunnassa enää ollenkaan kunnanjohtajaa?

V: Ei ole – pormestari hoitaa sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan että perinteisesti kunnanjohtajalle kuuluvia tehtäviä. Virassa oleva kunnanjohtaja on siirrettävä muuhun hänelle soveltuvaan tehtävään entisillä palkkaeduilla.

K: Miten turvataan asiantuntemus, jos ammattijohtajan korvaa päätoiminen luottamushenkilö?

V: Kaikissa organisaatioissa pitää olla kokoaikainen johtaja. Kunnassa sitä edellyttävät mm. johtoryhmät, henkilöstöjohtaminen, kehityskeskustelut sekä perinpohjainen asiantuntemus ja valmistelu. Pormestarijärjestelmässä tarvittaisiin jonkinlainen esikunta, jolle valmistelu- ja esittelyvastuu alkaisi kasautua.

K: Olisiko helppo löytää mitat täyttäviä pormestarikandidaatteja?

V: Puolueilla on varmasti tarjolla koulutettuja, kielitaitoisia, edustuskelpoisia ja johtamiskokemusta omaavia kandidaatteja – eri asia on, voivatko tällaiset henkilöt käytännössä siirtyä pois nykyisistä töistään vaalikauden mittaiseen päätoimiseen luottamustehtävään.

K: Miksi vasta kaksi kuntaa Suomessa on valinnut pormestarimallin?

V: Pormestaria koskevat säännökset tulivat voimaan jo 2006, mutta pormestarimalliin on siirrytty vain Tampereella ja Pirkkalassa. Tähän mennessä kunnat ovat kehittäneet poliittista johtamista mieluummin vahvistamalla kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa kuin siirtymällä
pormestarijärjestelmään. Monet näkevät pormestarimallissa enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.

K: Mitä riskejä pormestarimallissa sitten on?

V: Valta keskittyy, politiikka henkilöityy ja asiantuntemus kunnan johdossa vähenee. Lisäksi johtaminen olisi lyhytjännitteistä, koska pormestari valittaisiin enintään vaalikaudeksi kerrallaan. Pormestari on helppo erottaa, jolloin poliittisten suhdanteiden vaihdellessa ja muista syistä kaudet saattaisivat jäädä käytännössä tätäkin lyhyemmiksi.

K: Onko pormestarimallin ja nykymallin välissä vaihtoehtoisia hallintomalleja?

V: Nykyisessä kunnanjohtajamallissa voidaan korostaa poliittista johtajuutta ottamalla käyttöön päätoimiset tai osa-aikaiset luottamushenkilöt tai valitsemalla lautakuntien puheenjohtajat kunnanhallituksen jäsenistä (ministerimalli). Voidaan myös valita lautakuntien jäsenet kunnanvaltuutettujen joukosta (valiokuntamalli). Uusi kuntalaki korostaa kunnanhallituksen puheenjohtajan roolia poliittisen yhteistyön johtajana. Myös asukas- ja asiakasdemokratian lisääminen voisi olla modernimpaa demokratian lisäämistä kuin yhden henkilön nostaminen ylivertaiseen valta-asemaan.

K: Pormestari olisi sekä poliittinen, että operatiivinen johtaja – onko vaarana, että työnjaossa tulee epäselvyyttä?

V: Pormestarimallissa johtavien viranhaltijoiden rooli muuttuisi objektiivisesta koko valtuuston palvelijasta pormestarin asianajajaksi – yhteentörmäysten vaara olisi ilmeinen ja lopputuloksena viranhaltijoiden hakeutuminen muihin kuntiin.

K: Onko pormestarin oltava kunnanvaltuutettu?

V: Pormestariksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen tai lautakuntaan. Valtuusto voi päättää, että pormestarin on oltava ko. kunnan valtuutettu. Valtuusto valitsee pormestarin, mutta lakimuutos mahdollisuudesta suoraan kansanvaaliin on vireillä.

K: Aiheuttaako pormestarimalli lisäkustannuksia?

V: Pormestarista (tai jopa useammasta) aiheutuu suoraan lisäkustannuksia. Käytännössä pormestarin palkkaus noudattelee kunnan- tai kaupunginjohtajan palkkatasoa. Pormestari tarvitsisi valmistelussa ja esittelyssä sekä muussa johtamisessa tuekseen esikuntaa, ehkä erityisavustajankin. Asiantuntemus
johtamisessa pitää säilyttää, jolloin pienempiinkin kuntiin joudutaan kustantamaan kaksinkertainen määrä johtajia.

Ohjelma - Tuusulan Taiteiden Yö

Ohjelma - Tuusulan Taiteiden Yö



Tervetuloa Tuusulan taiteiden yöhön!

Järvenrantaa - myydä vai ei

Kunnanhallitus jatkoi maanantaina 10.2.2014 keskustelua kunnan omistamien maa-alueiden ja käyttämättömien maa-alueiden myynnistä. Tuusulan kunta omistaa arvokkaita maa-alueita, jotka olisi järkevä saada myytyä. Osasta kohteita tuntui löytyvän yksimielisyys ja osa kohteista puhututti hallitusta. Tuusulassa on mielestäni edelleen epäselvää, mistä kohdin tuusulalaiset pääsevät Tuusulan järvelle. Nyt myyntiin olisi tulossa pari järvenranta kohdetta mm. Fjällbo. Ennen yksittäisten myyntipäätösten tekemistä olisi varmaankin hyvä muodostaa kokonaiskäsitys siitä, miten tuusulalaiset voivat hyödyntää Tuusulan järven mahdollisuuksia parhaiten. Järvenranta on luonnonvara, jota Tuusulassa ei tule lisää. Fjällbo on toki kohde jota voisi hyödyntää kuntalaisten virkistykseen paremminkin. Tuusulan Taiteiden Yössä on FjällBossa toimintaa on ollut, mutta muutoin eivät kuntalaiset ole paikkaa löytäneet.

Muiden kohteiden osalta keskustelu tuntuikin olevan tunnepohjaista kevyiden argumenttien heittelyä. Mielestäni pitäisi vihdoin päättäjien kysyä itseltään, mikä on kunnan perustehtävä. Millaista omaisuutta kunnalla tulisi olla? Kunnan perustehtävä on järjestää palveluja, tarkoituksen mukaisissa tiloissa. Muut kohteet voi mielestäni sitten laittaa myyntiin tarjouksien mukaan ja laittaa vapautuneet resurssit palvelutuotannon tehostamiseen.

Stockmann Tuusulaan

Tänään päivä alkoi hyvin uutisin. Stockmann siirtää varastointi toimintoja Tuusulaan. Toki olisi toivonut että Stockmann olisi yllättänyt tavaratalo hankkeella Hyrylään. Mutta Stockmann tavaratalo varmaankin joutuu vielä hetken Tuusulaan odottaa. Varastohanketta varten Tuusulan kunta myi Kulomäen työpaikka-alueelta tontin 2.340 M€ kauppahinnalla. Raha tulee Tuusulassa tarpeeseen, sillä saadaan edelleen rahoitettua Tuusulan investointeja. Vuonna 2016 käynnistyvä uusi varasto tuo Tuusulan alueella myös reilut 200 työpaikkaa. Kehityssuunta näyttäisi olevan, että Kehä I sisäpuolelta logistiikkatoiminnot siirtyvät Kehä III pohjoispuolelle lentokentän läheisyyteen. Tässä on Tuusulan vetovoima. Mielelläni toivotan tänne Tuusulaan tervetulleeksi myös muita logistiikka-alan toimintoja, joita lentokentän läheisyys, toimivat liikenneyhteydet ja työvoiman saatavuus alueelle houkuttelee. Tuusulan suunnitelmissa Keha IV alue on kasvamassa merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Kunnanhallituksessa meillä oli käsittelyssä lista muistakin Tuusulasta myytävistä kohteista. Kunnan omistuksessa on asunto-osakkeita, kiinteistöjä ja maa-alueita, joiden myynnillä voitaisiin vapauttaa pääomaa noin 7-10M€. Kunnan kannattaa myydä kohteet, joita kunta ei tarvitse omassa palveluntuotannossa. Myynnistä saatavat rahat voidaan edelleen käyttää kunnan investointeihin, jotka hyödyttävät palvelujen järjestämistä tai parantavat liikennettä. Myytävällä omaisuudella voitaisiin osin vaikka rahoittaa Koskenmäen kiertoliittymä tai uutta terveysasemaa. Listalla on myös Ruskelan koulu, joka lähtis reilulla 400 kiloeurolla.

Uusi suurkunta: Sibelius -kaupunki Tuusula

Valtuustokausi 2014 alkoi 27.1. Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa oli asioina muun muassa kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti. Keväällä 2013 Tuusulassa linjasimme, että Tuusulan tulevaisuuden kannalta kaikista paras vaihtoehto on riittävän iso ja vahva kunta. Nyt lähes vuotta myöhemmin on harmi havaita, että kaikille valtuutetuille ei ole vielä riittävän kirkkaana tulevaisuuden kuva millaista kuntaa rakennamme kuntalaisille. 

Ensimmäisenä tavoitteena tulee olla, että Tuusulaa ei pilkota. Vantaa kovasti paljon haluaisi Tuusulan eteläiset alueet. Tulevan KEHÄ IV alueella on tulevan suurkunnan tärkeimmät työpaikka- ja liiketilarakentamisen alueet.  Ehdottomasti tämä alue on pidettävä osana tulevaa suurkuntaa. Eniten tuntuukin etelä-Tuusulan maanomistajilla olevan hinkua Vantaan puolelle. Osana Vantaata raakamaasta saisi 6-10 -kertaisen hinnan, verrattuna Tuusulassa tehtyihin maakauppoihin. Kasikunta selvityksen rinnalla tehdään liitosselvitystä Tuusulan tai etelä-Tuusulan liittämiseksi Vantaaseen. Tämän selvityksen tarkoituksena oli enemmän paikata Vantaan kiukuttelua. Vantaa kun ei halunnut, eikä Vantaata kukaan halunnut liitosselvityksiin.

Toisena tavoitteena tulee olla muodostaa mahdollisimman vahva suurkunta. Mitä vahvempi suurkunta on sitä heikompi metropolihallinto tarvitaan. Tuleva suurkunta tulee olla riittävän iso peluri metropolialueella suhteessa Helsinkiin, Vantaaseen ja Espooseen. Nyt selvittelyssä oleva kasikunta on tavoiteltava tulevaisuus. Muutamat vielä katsovat historiaan ja haluavat vanhaa Tuusulaa takaisin. Katseet pitää kuitenkin suunnata tulevaan. Tuusulalaisten hyvinvoinnin surma olisi liitos Kerava, Järvenpään ja Tuusulan kesken. Tuusula jäisi lapsipuolen asemaan kun kaikki kehittäminen keskittyisi radanvarteen Keravan ja Järvenpään taajamiin. Tulevassa suurkunnassa tulee olla Tuusulan kaltaisia maalaismaisia kuntia kuten Nurmijärvi tai Mäntsälä tasapainottamassa alueen kehittymistä myös muilla alueilla kuin radanvarsi taajamissa. Vain näin voidaan huolehtia nykyisen Tuusulan alueen tasapainoisesta kehittämisestä. 

Kolmantena tavoitteena tulee olla kaikkien tulevan suurkuntien talouden tasapainosta huolehtiminen. Kuntien tulee saada tulos ja menot tasapainoon ennen kuntaliitoksia. Kuntien taseista tulee karsia ”kuplat” pois. Kunnan henkilöstön määrä tulee tasapainottaa ennen kuntaliitoksia. 

Ja neljäntenä on tietenkin tulevan kunnan nimi.  Tuusula, Suur-Tuusula, Kaukajärvi (Tuusulan järven vanhanimi). Onhan noita vaihtoehtoja. Mutta tässä kohtaa voisi ottaa mallia Saksasta, missä kaupunkien ja lentokenttien nimissä esiintyy suurmiehiä, kuten Lutherstadt Eisleben. Eli uusi nimi voisi olla Sibelius –kaupunki Tuusula.

Talousarvio kokous 26.9.2012

Sosiaali- ja terveyslautakunta piti keskiviikkona 26.9 talousarviokokouksensa. Toimiala on joutunut valmistelemaan talousarvionsa tiukkaan 0,5% verokorotuksen sisältävään talousraamiin. Virkamiesvalmistelu on ollut perusteellista ja lautakunnille on tuotu selvästi esille mistä palveluista päättäjät joutuvat keskustelemaan tiukassa taloustilanteessa. Tiukassa taloustilanteessa joudumme tekemään valintoja. Kaikkein hiljaisemmilta, niiltä jotka eivät pidä suurta ääntä tarpeistaan, ei tule karsia. Resursseja tulee keskittää ennaltaehkäiseviin palveluihin, erityisesti lapsille ja nuorille. Omaishoitajat, veteraanit, terveyskeskuksen hoidettavat eivät ole tällä talousarviokierrokselle säästöjen kohteita. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esityksestäni, ettei veteraanien avustus- ja kuntoutusmäärärahoja poisteta. Lisäksi omaishoidon tuessa säilyy Tuusulan kunnan nykyinen palvelutaso, eli tukea ei karsita. Lisäksi esitin, että perhetyön määräaikainen perhetyöntekijä lisätään vuodelle 2013. Terveyskeskuksen paikkoja ei tulla karsimaan vuonna 2013. Uusia palvelunavauksia Tuusulassa on ensi vuonna Riihikallion palvelukeskus ja perheoikeudellinen yksikkö. Lautakunnan esitykset kunnanhallituksen sosiaali- ja terveystoimen tarpeista on tarkoin harkitut ja todellisia. Esitykset mahtuvat kunnallisveron noin 0,75% korotuksen raamiin, muiden toimialojen tärkeiden tarpeiden kanssa. Näitä ovat mm. avustukset yhdistyksille ja kulttuurille, Mesta –nuorisotalo, koulun luokkakoot ja kieliopetus. Toivon, että muidenkin lautakuntien talousarvioesitykset ovat huolella harkittuja ja mahtuvat maltilliseen veronkorotus raamiin.

Tuusulan kouluverkkoa on suunniteltava pitkäjänteisesti

Kuntavaalien alla nousee usein esiin siltarumpupolitikointi. Tapana on nostaa esiin yksittäisiä asioita, joiden avulla kalastellaan äänestäjiä. Tuusulan ensi vuoden budjettia laaditaan tiukassa valtakunnallisessa ja paikallisessa taloustilanteessa. Vaikka veroprosenttia nostetaan, joutuu valtuusto löytämään lisäksi muutaman miljoonan säästöt kunnan budjetista. Olemme heti vaalien jälkeen budjettia tehdessämme tilanteessa, jossa joudumme päättämään mitä ja millä tavalla tuotettuja palveluita tuusulalaisille tarjotaan. Kunnallisvero ei ole mikään maksuautomaatti, jota nostamalla voitaisiin kuitata tehottomasti tai jopa vääränlaisten palvelujen tuotantokulut. Hyvin hoidettu talous Tuusulassa tarkoittaa kilpailukykyistä veroprosenttia ja laadukkaasti tuotettuja oikein kohdistettuja palveluja. Puolen prosentin korotus täytyy riittää tällä budjettikierroksella. Mielestäni tärkeintä on varmistaa, että kuntalaiset saavat laadukkaita ja hyvin tuotettuja palveluita. Sen lisäksi pitää keskustella missä palvelut tuotetaan. Keskustelu talousarvion laadinnan pohjaksi aloitettiin kunnanhallituksen talousseminaarissa elokuun alussa. Tuusulan puolesta ryhmä on tuonut nyt seminaarista yleiseen keskusteluun Tuomalan koulun lakkauttamisen, vaikka Tuomalan koulun lakkautusta eivät virkamiehet seminaarissa edes esittäneet. Seminaarissa keskusteltiin laajasti Tuusulan kouluverkosta ja oppilasmääristä, kaikkien koulujen osalta. Mitään koulua ei tulla tällä budjettikierroksella lakkauttamaan, sen ovat valtuustoryhmät yhteisesti sopineet valtuustokauden alussa. Tuusulassa tulee jatkossakin olla laadukkaat koulupalvelut lapsille ja nuorille, turvallisen koulumatkan päässä. Kouluverkkotarkastelua tulee tehdä pitkäjänteisesti, kunnan kasvun mukaisesti. Kouluverkko on suunniteltava siten, että jokainen lapsi saa mahdollisimman hyvää opetusta. Myös valtakunnallisessa keskustelussa lähestyvät kuntavaalit näkyvät. Demarit ovat ottaneet samankaltaisen populistisen linjan. Äänestäjiä aliarvioidaan, jos heitä kosiskellaan tuomalla keskusteluun vanhusten hoidon ”0,7 mitoitus”, joka olisi kaikkivoiparatkaisu vanhusten hoitoon. Tässäkin keskustelussa olisi oleellisempaa keskustella hoidon tavoitettavuudesta ja laadusta. Vaaleista huolimatta meidän tulee pystyä nyt keskustelemaan laajemmista kokonaisuuksista ja laadukkaista palveluista, joissa kunnioitetaan kuntalaisten valinnanvapautta, mutta myös vastuuta.