Hyvät tuusulalaiset
Arvoisa juhlayleisö
Pysähdyin itse vanhusten viikon alkaessa miettimään millainen vanhuus minulla tulee olemaan. Millaisessa kunnossa olen, millaisia palveluja tarvitsen, millaisen elinympäristön haluan. Toivoisin, että vanhusten viikko herättäisi nämä ajatukset mieliimme. Samalla toivoisin, että vanhusten viikolla, jokainen meistä ajattelisi omia läheisiään.
Kuntoutuksen nostaminen viikon teemaksi nostaa esiin tärkeän asian. Viikolla kiinnitetään huomiota, kuinka tärkeä merkitys kuntoutuksella on ikäihmisten elämänlaadun parantamisessa, mutta samalla se muistuttaa meitä siitä, että myös työikäisen väestön ja lasten ja nuorten on syytä pitää huolta kunnostaa.
Hyvään vanhuuteen vaikuttaa se kuinka terveellisen elämän on elänyt. Nuorena opitut hyvät ruokailu- ja liikuntatottumukset palkitsevat vanhempana. Meidän kannattaa koko ajan varmistaa, että työikäisestä väestöstä pidetään huolta. Panostukset terveellisiin elämän tapoihin maksavat itsensä takaisin myöhemmin. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, 2-tyypindiabetes ja masennus ovat työikäisen väestön kasvavia terveysongelmia, joihin tulee puuttua ajoissa.
Kun vanhuksen toimintakyky laskee laitoshoito jakson tai jonkin muun syyn johdosta tulee järjestää nopeasti mahdollisuus kuntoutukseen. Kansaneläkelaiton on tutkinut kuntoutuksen merkitystä vanhusväestöön. Tutkimustulosten mukaan voidaan todeta, että kuntoutus tukee vanhuksilla paitsi fyysistä suorituskykyä, myös henkistä vireyttä. Kuntoutukseen osallistuneet vanhukset tuntevat terveytensä vuotta myöhemmin jonkin verran paremmaksi kuin vertailuryhmän vanhukset, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen. Enemmistö arvioi mielialansa paremmaksi kuin kuntoutusjakson alussa. Kuntoutuksesta voi saada myös uusia ystäviä.
Kuntoutus ei voi olla vain vanhuksella tarjottu kylpyläloma tai muutaman kerran fysioterapia käynti. Kuntoutukseen täytyy palvelun tarjoajan sekä vanhuksen sitoutua, jotta päästään oikeisiin tuloksiin. Kuntoutus voi olla vanhuksella irti otto arjesta, mutta tärkeintä olisi kuntoutusjaksolla tähdätä vanhuksen omaan selviytymiseen arjen askareista.
Laitoshoidossa liikkumattomuus on erityisen haitallista. Terveen ihmisen lihaksistossa tapahtuu muutoksia jo 10 päivän makuutuksen aikana. Muutoksia tapahtuu lihasmassassa ja – voimassa, sekä aineenvaihdunnassa.
noin 65 -vuotiaalla 10 päivän makuutus vähentää lihasmassa samalla lailla kuin nuorten makuuttaminen 4 viikon ajan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyhytkin laitosjakso voi aiheuttaa vanhukselle ennenaikaista laitostumista joka on haitallista vanhuksen hyvinvoinnille. Tämä tuo myös haasteen vanhusten palveluille. Hoitoon tai kuntoutukseen pääsyä ei tule pitkittää turhaan makuuttamalla vanhusta laitospaikalla. Meidän tulee Tuusulassakin varmistaa, että palvelut ovat oikein järjestetty, jotta oikea hoitopaikka löytyy nopeasti.
Arvoisat vanhustenviikon juhlavieraat
Vanhusten viikon kynnyksellä tiedotusvälineisiin levisi hälytyttäviä tietoja vanhusten hoidon huonosta tilasta Suomessa. Uutisissa on viitattu tutkimuksiin vanhustenhoidon heikosta tilasta. Tämän kaltaiset uutiset pakottavat meidät miettimään miten haluamme Suomessa, täällä Tuusulassa järjestää vanhusten, läheisimpiemme hoidon.
Asenne vanhusten hoitoon ja kuntoutukseen tulisi lähteä ihan perusasioista. Vanhukset ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme. Ikäihmisellä on samat perustarpeet kuin meillä kaikilla: lämpöä, puhtautta, ruokaa, läsnäolo ja harrastusmahdollisuuksia. Ei vanhus ole sen vaativampi, kuin meistä kukaan. Ei riitä että vanhusta käydään katsomassa kerran päivässä. Televisio ei voi korvata vanhukselle ihmiskontaktia.
Keskustelu vanhusten hoidon arjesta on tullut samaan hetkeen kun kuntien ja valtion talous taistelee kohoavien kustannusten ja pienenevien määrärahojen kanssa. Vaikka uskon, että monessa kunnassa vanhuksia hoidetaan hyvin, niin varmasti laiminlyöntejä esiintyy. Tämän syksyn keskustelun tuloksena on painetta lisätä lakiin samanlaisia määräyksiä ja vaatimuksia vanhusten hoidolle, kuin nyt on asetettu esimerkiksi päivähoidolle tai sosiaali- ja terveyspalveluille. Sinänsä lakiin ja asetuksiin asetetut minimivaatimukset varmistaisivat tason, jolla yhteiskunta haluaa vanhukset hoitaa. Jos tällaisia lakiin sidottuja vaatimuksia tulee, eivät ne saa olla niin rajaavia, ettei kunnalle palvelujen tuottajana jäisi mahdollisuutta itse järjestää palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla.
Arvoisat juhlavieraat
Vanhusten hoito ja vanhusten palvelut ovat olleet Tuusulassa keskustelussa tämän vuoden aikana. Sosiaali- ja terveystoimi on yhdistyessään miettinyt uusia rakenteita, jotta voisimme tarjota palveluja paremmin. Tuusula tarvitsee tulevaisuudessa uusia palvelumalleja ikääntyvälle väestölle.
Vanhuksia ei tulevaisuudessa säilötä keskustojen ulkopuolelle vanhainkoteihin tai laitoksiin. Tarvitaan palveluasumista lähelle keskustoja ja keskustoihin. Ikäihmiset tarvitsevat ympärilleen elämää, jota hoitohenkilöstö ei voi luoda vanhainkodeissa. Tarvitaan ystävä verkostoja, harrastustoimintaa, harjoitustiloja, puistoja, kuntoilumahdollisuuksia.
Odotettavissa oleva elinikä kasvaa. Meillä on Tuusulassa jatkossa enemmän ikäihmisiä, joilla on myös suurempi hoivan tarve. Tavoitteena tulee olla, että suurempi osa vanhusväestöstä pärjäisi kotona, tai kevyen palveluasumisen piirissä.
Sosiaali- ja terveystoimi on linjannut pitkäaikaissuunnitelmiinsa, että Tuusulaan rakennetaan senioriasumista ja palveluasuntoja. Seuraavan 15 vuoden aikana tarvitaan ainakin 200 asuntoa. Etelä-Tuusulassa tämä tarve tullaan huomioimaan varuskunta-alueen suunnitelmissa.
Tuusulassa olemme myös linjanneet, että tehostettua hoitoa tarvitsevat vanhukset hoidetaan oman kunnan alueella. Naapurikunnat ovat sijoittaneet pitkäaikaista hoitoa vaativia vanhuksia Kiljavan sairaalaan. Sairaala on monella omaiselle hankalan matkan päässä, etäällä palveluista ja elämästä. On tarkoituksen mukaisempaa tarjota palvelut läheltä kotikuntaa. Kiljavaa toki tullaan edelleen käyttämään erilaisissa kuntoutusjaksoissa. Kiljavan kuntoutusjaksot ovat olleet tuusulalaisille hyviä.
Monelle ikäihmiselle on koti paikka, jossa haluaa tulla hoidetuksi mahdollisimman pitkään. Jos koti mahdollistaa toiminnallisesti vanhuksen itsenäistä tai autettu selviytymistä on se inhimillisin hoivapaikka. Tuusulassa meillä on edelleen tahto tukea kotona selviytymistä. Tuusulan kunta tarjoaa kotihoidon ja muiden palvelujen kautta apua kotona selviytymiseen. Omaishoidon tuella voidaan myös taloudellisesti tukea omaista, joka jää kotiin hoitamaan läheistään. Sosiaali- ja terveystoimessa on päätetty uusista omaishoidon kriteereistä, joilla varmistetaan, että 1.3 miljoonan euron tuki kohdistuisi juuri niille omaishoitajille, jotka hoitavat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia läheisiään.
Hyvät naiset ja herrat
Ikäihmisillä on paljon vielä annettavaa. Ikäihmisen arki pitää olla muutakin kuin laitokseen sidottua ruuan ja pesun odottelua. Vanhusten toimintakyvyn ylläpito eri toimin on meidän kaikkien vastuulla. Meidän on muutettava asenteitamme ikäihmisten hoidossa ja palveluiden järjestämisessä. Palveluita suunniteltaessa tulee nähdä koko ihmisen elinkaari. Koululiikunnassa ja terveellisten elintapojen ohjauksessa nuorena luodaan pohja hyvälle vanhuudelle. Ja kun eläkeikä koittaa tulee meidän huolehtia, että hyvästä ruokavaliosta ja liikunnasta – omasta terveydestään huolehtiminen ovat ikäihmisen arkipäivää. Kuntoutuksen hyvä ajatus ei saada jäädä tänään vanhustenviikon juhlapuheisiin vaan sen tulee siirtyä hyviin käytäntöihin ja viisaisiin päätöksiin.
Hyvää vanhusten viikkoa!
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti