Tuusulan pormestarimallin ongelmat

Tuusulan kunnanvaltuusto päätti 6.6.2016 ottaa käyttöön kesästä 2017 alkaen pormestarimallin. Asiasta käytiin lähes kolmen tunnin keskustelu. Pääasiassa äänessä olivat lukuisat pormestarimallin vastustajat. Keskustelussa tein usean valtuutetun kannattamana esityksen asian palautuksesta uudelleen valmisteluun. Tavoitteena oli, että asia tuotaisiin uudelleen valtuustoon niin, että Tuusulassa vahvistettaisiin kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja voisi olla täyspäiväinen tai osa-aikainen. Kunnanjohtaja säilyisi valmistelijana sekä asioiden esittelijänä kunnanhallituksessa. Hävisimme äänestyksen 35-16 äänin. 35 halusi käsitellä asian kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa esitin vaihtoehtoisen mallin, saman mallin, jonka kunnanjohtaja oli esitellyt kunnanjohtoryhmän esityksenä kunnanhallitukselle. Hävisimme tämänkin äänestyksen.

Antti Kaikkonen esitti, että ennen lopullista päätöstä kuullaan kuntalaisia. Hävisimme tämänkin päätöksen äänin 35-16. Valtuuston 35 SDP-TUPU-6 Kokoomuksen valtuutettua-Vihr-PS oli sitä mieltä, että kuntalaisten mielipidettä ei tarvitse kuulla tässä vaiheessa. Kokoomuksesta pormestarimallia vastusti ja kuntalaisten kuulemista kannatti 9 valtuutettua. Jätin usean muun valtuutetun kanssa seuraavan eriävän mielipiteen:

Jätämme eriävän mielipiteen valtuuston päätöksestä. Päätöksen valmistelussa ei ole kuultu riittävästi kuntalaisia, eikä kunnan henkilöstöä. Tuusulan kunnan poliittista johtamisjärjestelmää ja luottamushenkilöorganisaatiota on tarkoituksen mukaista muuttaa vasta kun valtion ajamat SOTE ja maakuntauudistukset ovat otettu käyttöön. SOTE vie suuren osan kunnan budjetista ja henkilöstöstä. Lisäksi maakuntauudistus järjestelee uudelleen valtion hallinnon, aluehallinnon ja kuntien tehtäviä.

Pormestarimalli palkallisine varapuheenjohtajineen tuo hallinnon lisäkustannuksia kuntaan, kun päinvastoin tässä tilanteessa tulisi hallinnon kustannuksia karsia.

Tuusulassa tulee säilyttää asioiden virkamiesvalmistelu ja esittely erillään poliittisesta päätöksenteosta. Tämä vallan kahtiajako virkamiestoimintaan ja poliittisen päätöksentekoon on tärkeä osa suomalaista hallintoa, eikä sitä tule muuttaa perusteettomasti.

Pormestarimalli tuo kuntaan oppositio-enemmistö -asetelman, jossa pormestarin ja varapuheenjohtajapuolueet varmistavat enemmistöllä mieleisensä päätöksenteon ja oppositioon jäävät puolueet, jotka eivät saa omaa palkkapoliitikkoa.

Pormestarimalli on moneltakin osin ongelmallinen.

• Suomessa toteutetaan lähivuosina Suomessa merkittävin sote- ja maakuntauudistus. Se siirtää merkittävän osan kuntien nykytehtävistä maakuntatason järjestettäväksi. Tuusulankin budjetti pienenee alle puoleen nykyisestä. Valtakunnalliset uudistukset on järkevää toteuttaa ensin ja arvioida sen jälkeen, millainen hallintomalli on Tuusulalle paras.

• Tuusulassa kuten muissakin kunnissa tällä hetkellä asiantuntija- ja ammattijohtajan roolit korostuvat etenkin tässä talous- ja sote –uudistustilanteessa. Organisaation johtaminen (asioiden valmistelu, budjetointi ja henkilöstöjohtaminen) vaatii ammattijohtajan eikä pormestari tai pormestarin valitsema kansliapäällikkö poliittisin perustein riitä ammattijohtamiseen. Tuusulan kunta tarvitsisi tähän nimenomaan vahvistusta.

• Suuressa kuntakentän muutoksessa tarvitaan nyt ennen kaikkea sitä harmaata johtajaa, asiantuntijaa, joka jaksaa vastuullisesti paneutua muuttuvan kentän ei niin seksikkäisiin taustoihin.

• Pormestarimallissa kunnassa jatkossa sekä valmistelu (työnohjaus) esittely ja päätöksenteko on harvojen käsissä. Suomalaisen demokratian ja hallinnon vahva perusta on juuri rakennettu vallan jaolle. Virkamiehillä on vastuu asioiden valmistelusta ja esittelystä. Poliitikot hoitavat päätöksenteon. Tämä lienee myös yksi syy miksi Suomessa esiintyy hyvin vähän korruptiota. Vallan keskittyminen hyvin harvoihin käsiin sekä valmistelun, esittelyn ja päätöksenteon johtaa keskinäisten suhteiden hämärtymiseen

• Helsingissä uusi pormestarimalli lähtee nimenomaan siitä että nämä kaksi erotetaan toisistaan, mutta poliittista linjaamalla vahvistetaan. Miten pormestarimalli edesauttaisi ison kuvan hahmottamista ja yhteisen edun tavoittelua - kun päinvastoin malli sisältää suuret riskit sulle-mulle -osaoptimointiin, varsinkin kun pienessä kunnassa ei ole riittävää virkakoneistoa oikomassa kaikkia virheitä tai laiminlyöntejä, joiden todennäköisyyttä malli lisää. Keski-Uudenmaan muissa kunnissa ei valmistella pormestarimallia. Miksi juuri Tuusulassa tämä malli olisi ratkaisu?

• Tuusulan kokoisessa kunnassa, ja erityisesti Tuusulan poliittisessa kulttuurissa ja eri kyläkeskuksien välillä on ominaista nimbyilyn ja sulle-mulle –valmistelu ja päätöksen teon korostuminen. Pormestarimalli olisi omiaan vahvistamaan tällaista kulttuuria.

• Pormestarimalli loisi kuntaan enemmistö – opposiojaon, joka on vieras suomalaiselle kuntademokratialle. Pormestari ja apulaispormestarit, heidän edustamat puolueet muodostavat enemmistön, joka pyrkii kaikilla päätöksillään vahvistamaan omaa asemaansa ja varmistamaan paikkansa jatkuvuuden. Pienet puolueet, jotka eivät saa omaa pormestari tai apulaispormestaria muodostavat opposition.

• Tuusulan kokoisessa kunnassa, jossa kehittämisorganisaatio on ohut eikä riittävästi kykene tukemaan pormestaria.

• Poliittisen johtamisen keveämpi vahvistaminen ovat Tuusulan asukasmäärään ja henkilöstörakenteeseen parempi ja järkevämpi sekä visionäärinen strategiajohtaja kunnan ulkoa

• Ammattijohdon tilalle pormestarimallin kannattaja haluavat neljännestusinan määräaikaisia hyvin palkattuja "poliittisen prosessin" johtajia, johon toimeen pääsemiseksi riittää paikka seuraavassa valtuustossa ja kollegoiden kannatus. Ehdokasjoukko on kovin rajattu, ammattiosaamista ja johtajuutta osoittaneet henkilöt kun ovat töissä ja pelistä ulkona. Jokainen suuri valtuustoryhmä saa oman agentin kunnantalolle ja kuntalaiset kolmikon, joka johtaa valmistelua ja linjaa kunnan toiminnan suunnat lähidemokraattisin keinoin "lähempänä kuntalaista" liian objektiivisuuden tai pitkäjänteisyyden häiritsemättä. Strateginen johtaminen ja asiantuntemus pannaan syrjään turhina hidasteina olennaisempien asioiden edestä.

• Esitetyssä pormestarimallissa käytännössä kuntaan palkataan 3 kovapalkkaista henkilöä ja pormestarin avuksi kansliapäällikkö. Eli noin 400.000 euron lisäkulu.

• Poliittisen johtamisjärjestelmän valmistelussa, heti alussa päättäjät jakautuivat pormestari-joo sekä pormestari-ei leireihin. Aidolle analyyttiselle selvitykselle Tuusulan poliittisen johtamisen ongelmista ei jäänyt tilaa. Pormestarimalli työnnettiin päättäjien kurkusta alas pakolla. Analyyttiset arviot ja ratkaisut, jotka eivät tukeneet pormestarimalli sivuutettiin poliittisessa valmistelussa.