maanantai 3. helmikuuta 2014

Stockmann Tuusulaan



Tänään päivä alkoi hyvin uutisin. Stockmann siirtää varastointi toimintoja Tuusulaan. Toki olisi toivonut että Stockmann olisi yllättänyt tavaratalo hankkeella Hyrylään. Mutta Stockmann tavaratalo varmaankin joutuu vielä hetken Tuusulaan odottaa. Varastohanketta varten Tuusulan kunta myi Kulomäen työpaikka-alueelta tontin 2.340 M€ kauppahinnalla. Raha tulee Tuusulassa tarpeeseen, sillä saadaan edelleen rahoitettua Tuusulan investointeja. Vuonna 2016 käynnistyvä uusi varasto tuo Tuusulan alueella myös reilut 200 työpaikkaa. Kehityssuunta näyttäisi olevan, että Kehä I sisäpuolelta logistiikkatoiminnot siirtyvät Kehä III pohjoispuolelle lentokentän läheisyyteen. Tässä on Tuusulan vetovoima. Mielelläni toivotan tänne Tuusulaan tervetulleeksi myös muita logistiikka-alan toimintoja, joita lentokentän läheisyys, toimivat liikenneyhteydet ja työvoiman saatavuus alueelle houkuttelee. Tuusulan suunnitelmissa Keha IV alue on kasvamassa merkittäväksi työpaikka-alueeksi.
Kunnanhallituksessa meillä oli käsittelyssä lista muistakin Tuusulasta myytävistä kohteista. Kunnan omistuksessa on asunto-osakkeita, kiinteistöjä ja maa-alueita, joiden myynnillä voitaisiin vapauttaa pääomaa noin 7-10M€. Kunnan kannattaa myydä kohteet, joita kunta ei tarvitse omassa palveluntuotannossa. Myynnistä saatavat rahat voidaan edelleen käyttää kunnan investointeihin, jotka hyödyttävät palvelujen järjestämistä tai parantavat liikennettä. Myytävällä omaisuudella voitaisiin osin vaikka rahoittaa Koskenmäen kiertoliittymä tai uutta terveysasemaa. Listalla on myös Ruskelan koulu, joka lähtis reilulla 400 kiloeurolla.

maanantai 27. tammikuuta 2014

Uusi suurkunta: Sibelius -kaupunki Tuusula



Valtuustokausi 2014 alkoi 27.1. Ensimmäisessä valtuuston kokouksessa oli asioina muun muassa kuntien yhdistymisselvityksen väliraportti. Keväällä 2013 Tuusulassa linjasimme, että Tuusulan tulevaisuuden kannalta kaikista paras vaihtoehto on riittävän iso ja vahva kunta. Nyt lähes vuotta myöhemmin on harmi havaita, että kaikille valtuutetuille ei ole vielä riittävän kirkkaana tulevaisuuden kuva millaista kuntaa rakennamme kuntalaisille. 

Ensimmäisenä tavoitteena tulee olla, että Tuusulaa ei pilkota. Vantaa kovasti paljon haluaisi Tuusulan eteläiset alueet. Tulevan KEHÄ IV alueella on tulevan suurkunnan tärkeimmät työpaikka- ja liiketilarakentamisen alueet.  Ehdottomasti tämä alue on pidettävä osana tulevaa suurkuntaa. Eniten tuntuukin etelä-Tuusulan maanomistajilla olevan hinkua Vantaan puolelle. Osana Vantaata raakamaasta saisi 6-10 -kertaisen hinnan, verrattuna Tuusulassa tehtyihin maakauppoihin. Kasikunta selvityksen rinnalla tehdään liitosselvitystä Tuusulan tai etelä-Tuusulan liittämiseksi Vantaaseen. Tämän selvityksen tarkoituksena oli enemmän paikata Vantaan kiukuttelua. Vantaa kun ei halunnut, eikä Vantaata kukaan halunnut liitosselvityksiin.

Toisena tavoitteena tulee olla muodostaa mahdollisimman vahva suurkunta. Mitä vahvempi suurkunta on sitä heikompi metropolihallinto tarvitaan. Tuleva suurkunta tulee olla riittävän iso peluri metropolialueella suhteessa Helsinkiin, Vantaaseen ja Espooseen. Nyt selvittelyssä oleva kasikunta on tavoiteltava tulevaisuus. Muutamat vielä katsovat historiaan ja haluavat vanhaa Tuusulaa takaisin. Katseet pitää kuitenkin suunnata tulevaan. Tuusulalaisten hyvinvoinnin surma olisi liitos Kerava, Järvenpään ja Tuusulan kesken. Tuusula jäisi lapsipuolen asemaan kun kaikki kehittäminen keskittyisi radanvarteen Keravan ja Järvenpään taajamiin. Tulevassa suurkunnassa tulee olla Tuusulan kaltaisia maalaismaisia kuntia kuten Nurmijärvi tai Mäntsälä tasapainottamassa alueen kehittymistä myös muilla alueilla kuin radanvarsi taajamissa. Vain näin voidaan huolehtia nykyisen Tuusulan alueen tasapainoisesta kehittämisestä. 

Kolmantena tavoitteena tulee olla kaikkien tulevan suurkuntien talouden tasapainosta huolehtiminen. Kuntien tulee saada tulos ja menot tasapainoon ennen kuntaliitoksia. Kuntien taseista tulee karsia ”kuplat” pois. Kunnan henkilöstön määrä tulee tasapainottaa ennen kuntaliitoksia. 

Ja neljäntenä on tietenkin tulevan kunnan nimi.  Tuusula, Suur-Tuusula, Kaukajärvi (Tuusulan järven vanhanimi). Onhan noita vaihtoehtoja. Mutta tässä kohtaa voisi ottaa mallia Saksasta, missä kaupunkien ja lentokenttien nimissä esiintyy suurmiehiä, kuten Lutherstadt Eisleben. Eli uusi nimi voisi olla Sibelius –kaupunki Tuusula.

torstai 27. syyskuuta 2012

Talousarvio kokous 26.9.2012

Sosiaali- ja terveyslautakunta piti keskiviikkona 26.9 talousarviokokouksensa. Toimiala on joutunut valmistelemaan talousarvionsa tiukkaan 0,5% verokorotuksen sisältävään talousraamiin. Virkamiesvalmistelu on ollut perusteellista ja lautakunnille on tuotu selvästi esille mistä palveluista päättäjät joutuvat keskustelemaan tiukassa taloustilanteessa. Tiukassa taloustilanteessa joudumme tekemään valintoja. Kaikkein hiljaisemmilta, niiltä jotka eivät pidä suurta ääntä tarpeistaan, ei tule karsia. Resursseja tulee keskittää ennaltaehkäiseviin palveluihin, erityisesti lapsille ja nuorille. Omaishoitajat, veteraanit, terveyskeskuksen hoidettavat eivät ole tällä talousarviokierrokselle säästöjen kohteita. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti esityksestäni, ettei veteraanien avustus- ja kuntoutusmäärärahoja poisteta. Lisäksi omaishoidon tuessa säilyy Tuusulan kunnan nykyinen palvelutaso, eli tukea ei karsita. Lisäksi esitin, että perhetyön määräaikainen perhetyöntekijä lisätään vuodelle 2013. Terveyskeskuksen paikkoja ei tulla karsimaan vuonna 2013. Uusia palvelunavauksia Tuusulassa on ensi vuonna Riihikallion palvelukeskus ja perheoikeudellinen yksikkö. Lautakunnan esitykset kunnanhallituksen sosiaali- ja terveystoimen tarpeista on tarkoin harkitut ja todellisia. Esitykset mahtuvat kunnallisveron noin 0,75% korotuksen raamiin, muiden toimialojen tärkeiden tarpeiden kanssa. Näitä ovat mm. avustukset yhdistyksille ja kulttuurille, Mesta –nuorisotalo, koulun luokkakoot ja kieliopetus. Toivon, että muidenkin lautakuntien talousarvioesitykset ovat huolella harkittuja ja mahtuvat maltilliseen veronkorotus raamiin.

maanantai 20. elokuuta 2012

Tuusulan kouluverkkoa on suunniteltava pitkäjänteisesti

Kuntavaalien alla nousee usein esiin siltarumpupolitikointi. Tapana on nostaa esiin yksittäisiä asioita, joiden avulla kalastellaan äänestäjiä. Tuusulan ensi vuoden budjettia laaditaan tiukassa valtakunnallisessa ja paikallisessa taloustilanteessa. Vaikka veroprosenttia nostetaan, joutuu valtuusto löytämään lisäksi muutaman miljoonan säästöt kunnan budjetista. Olemme heti vaalien jälkeen budjettia tehdessämme tilanteessa, jossa joudumme päättämään mitä ja millä tavalla tuotettuja palveluita tuusulalaisille tarjotaan. Kunnallisvero ei ole mikään maksuautomaatti, jota nostamalla voitaisiin kuitata tehottomasti tai jopa vääränlaisten palvelujen tuotantokulut. Hyvin hoidettu talous Tuusulassa tarkoittaa kilpailukykyistä veroprosenttia ja laadukkaasti tuotettuja oikein kohdistettuja palveluja. Puolen prosentin korotus täytyy riittää tällä budjettikierroksella. Mielestäni tärkeintä on varmistaa, että kuntalaiset saavat laadukkaita ja hyvin tuotettuja palveluita. Sen lisäksi pitää keskustella missä palvelut tuotetaan. Keskustelu talousarvion laadinnan pohjaksi aloitettiin kunnanhallituksen talousseminaarissa elokuun alussa. Tuusulan puolesta ryhmä on tuonut nyt seminaarista yleiseen keskusteluun Tuomalan koulun lakkauttamisen, vaikka Tuomalan koulun lakkautusta eivät virkamiehet seminaarissa edes esittäneet. Seminaarissa keskusteltiin laajasti Tuusulan kouluverkosta ja oppilasmääristä, kaikkien koulujen osalta. Mitään koulua ei tulla tällä budjettikierroksella lakkauttamaan, sen ovat valtuustoryhmät yhteisesti sopineet valtuustokauden alussa. Tuusulassa tulee jatkossakin olla laadukkaat koulupalvelut lapsille ja nuorille, turvallisen koulumatkan päässä. Kouluverkkotarkastelua tulee tehdä pitkäjänteisesti, kunnan kasvun mukaisesti. Kouluverkko on suunniteltava siten, että jokainen lapsi saa mahdollisimman hyvää opetusta. Myös valtakunnallisessa keskustelussa lähestyvät kuntavaalit näkyvät. Demarit ovat ottaneet samankaltaisen populistisen linjan. Äänestäjiä aliarvioidaan, jos heitä kosiskellaan tuomalla keskusteluun vanhusten hoidon ”0,7 mitoitus”, joka olisi kaikkivoiparatkaisu vanhusten hoitoon. Tässäkin keskustelussa olisi oleellisempaa keskustella hoidon tavoitettavuudesta ja laadusta. Vaaleista huolimatta meidän tulee pystyä nyt keskustelemaan laajemmista kokonaisuuksista ja laadukkaista palveluista, joissa kunnioitetaan kuntalaisten valinnanvapautta, mutta myös vastuuta.

perjantai 9. syyskuuta 2011

Kuntien välinen kilvoittelu varmistaa toimivat palvelut

Metropolialueen kunnat, kuten Tuusula, ovat Suomen elinvoimaisimpia. Kuntien välisellä terveellä kilpailulla on positiiviset vaikutukset koko metropolialueen kehittymiseen. Kaikki Helsingin seudun kunnat ovat kasvukuntia, joissa ei missään tapauksessa saisi estää tätä kuntien välistä kilpailua epätarkoituksenmukaisilla kuntaliitoksilla. Kuntien pitää voida kilpailla asukkaista, työpaikoista ja palveluista. Kun kunnat joutuvat koko ajan toimimaan vähän paremmin ja vähän tehokkaammin kuin naapurikunta, pysyy kunnallisesti tuotetut palvelut laadukkaina ja tehokkaina. Tämä on kaikkien kuntalaisten etu.

Tuusula on maaseutumainen, pientalovaltainen kunta, jonka ylivoimatekijöinä ovat kauniit kulttuurimaisemat vesistöineen sekä toimivat palvelut kolmessa kuntakeskuksessa. Sijaintimme on yksi maamme parhaista hyvien yhteyksien päässä pääkaupungista. Juuri näiden arvojen vuoksi moni valitsee Tuusulan asuinpaikakseen. Ja juuri nämä arvot ovat Tuusulan kilpailutekijöitä muihin kuntiin verrattuna. Toiset haluavat asua kaupunkimaisessa ympäristössä radanvarrella tiiviisti palvelujen ääressä. Toiset haluat väljyyttä ja luontoa, toimivia päiväkoteja ja turvallista koulutietä. Tällainen valinnan mahdollisuus tulee suomalaisilla olla myös tulevan kuntauudistuksen jälkeen.

On hyvä, että hallituksen kuntauudistuksessa mietitään nyt taloudellisesti ja rakenteellisesti tehokkainta tapaa järjestää kuntarakenne ja kunnalliset palvelut. Suurimmat kuntatalouden ongelmat löytyvät kuitenkin pienistä kunnista metropolialueen ulkopuolelta.

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Puhe vanhusten viikon juhlassa

Hyvät tuusulalaiset
Arvoisa juhlayleisö

Pysähdyin itse vanhusten viikon alkaessa miettimään millainen vanhuus minulla tulee olemaan. Millaisessa kunnossa olen, millaisia palveluja tarvitsen, millaisen elinympäristön haluan. Toivoisin, että vanhusten viikko herättäisi nämä ajatukset mieliimme. Samalla toivoisin, että vanhusten viikolla, jokainen meistä ajattelisi omia läheisiään.

Kuntoutuksen nostaminen viikon teemaksi nostaa esiin tärkeän asian. Viikolla kiinnitetään huomiota, kuinka tärkeä merkitys kuntoutuksella on ikäihmisten elämänlaadun parantamisessa, mutta samalla se muistuttaa meitä siitä, että myös työikäisen väestön ja lasten ja nuorten on syytä pitää huolta kunnostaa.

Hyvään vanhuuteen vaikuttaa se kuinka terveellisen elämän on elänyt. Nuorena opitut hyvät ruokailu- ja liikuntatottumukset palkitsevat vanhempana. Meidän kannattaa koko ajan varmistaa, että työikäisestä väestöstä pidetään huolta. Panostukset terveellisiin elämän tapoihin maksavat itsensä takaisin myöhemmin. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, 2-tyypindiabetes ja masennus ovat työikäisen väestön kasvavia terveysongelmia, joihin tulee puuttua ajoissa.

Kun vanhuksen toimintakyky laskee laitoshoito jakson tai jonkin muun syyn johdosta tulee järjestää nopeasti mahdollisuus kuntoutukseen. Kansaneläkelaiton on tutkinut kuntoutuksen merkitystä vanhusväestöön. Tutkimustulosten mukaan voidaan todeta, että kuntoutus tukee vanhuksilla paitsi fyysistä suorituskykyä, myös henkistä vireyttä. Kuntoutukseen osallistuneet vanhukset tuntevat terveytensä vuotta myöhemmin jonkin verran paremmaksi kuin vertailuryhmän vanhukset, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen. Enemmistö arvioi mielialansa paremmaksi kuin kuntoutusjakson alussa. Kuntoutuksesta voi saada myös uusia ystäviä.

Kuntoutus ei voi olla vain vanhuksella tarjottu kylpyläloma tai muutaman kerran fysioterapia käynti. Kuntoutukseen täytyy palvelun tarjoajan sekä vanhuksen sitoutua, jotta päästään oikeisiin tuloksiin. Kuntoutus voi olla vanhuksella irti otto arjesta, mutta tärkeintä olisi kuntoutusjaksolla tähdätä vanhuksen omaan selviytymiseen arjen askareista.

Laitoshoidossa liikkumattomuus on erityisen haitallista. Terveen ihmisen lihaksistossa tapahtuu muutoksia jo 10 päivän makuutuksen aikana. Muutoksia tapahtuu lihasmassassa ja – voimassa, sekä aineenvaihdunnassa.
noin 65 -vuotiaalla 10 päivän makuutus vähentää lihasmassa samalla lailla kuin nuorten makuuttaminen 4 viikon ajan.
Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lyhytkin laitosjakso voi aiheuttaa vanhukselle ennenaikaista laitostumista joka on haitallista vanhuksen hyvinvoinnille. Tämä tuo myös haasteen vanhusten palveluille. Hoitoon tai kuntoutukseen pääsyä ei tule pitkittää turhaan makuuttamalla vanhusta laitospaikalla. Meidän tulee Tuusulassakin varmistaa, että palvelut ovat oikein järjestetty, jotta oikea hoitopaikka löytyy nopeasti.
Arvoisat vanhustenviikon juhlavieraat

Vanhusten viikon kynnyksellä tiedotusvälineisiin levisi hälytyttäviä tietoja vanhusten hoidon huonosta tilasta Suomessa. Uutisissa on viitattu tutkimuksiin vanhustenhoidon heikosta tilasta. Tämän kaltaiset uutiset pakottavat meidät miettimään miten haluamme Suomessa, täällä Tuusulassa järjestää vanhusten, läheisimpiemme hoidon.

Asenne vanhusten hoitoon ja kuntoutukseen tulisi lähteä ihan perusasioista. Vanhukset ovat tärkeä osa yhteiskuntaamme. Ikäihmisellä on samat perustarpeet kuin meillä kaikilla: lämpöä, puhtautta, ruokaa, läsnäolo ja harrastusmahdollisuuksia. Ei vanhus ole sen vaativampi, kuin meistä kukaan. Ei riitä että vanhusta käydään katsomassa kerran päivässä. Televisio ei voi korvata vanhukselle ihmiskontaktia.

Keskustelu vanhusten hoidon arjesta on tullut samaan hetkeen kun kuntien ja valtion talous taistelee kohoavien kustannusten ja pienenevien määrärahojen kanssa. Vaikka uskon, että monessa kunnassa vanhuksia hoidetaan hyvin, niin varmasti laiminlyöntejä esiintyy. Tämän syksyn keskustelun tuloksena on painetta lisätä lakiin samanlaisia määräyksiä ja vaatimuksia vanhusten hoidolle, kuin nyt on asetettu esimerkiksi päivähoidolle tai sosiaali- ja terveyspalveluille. Sinänsä lakiin ja asetuksiin asetetut minimivaatimukset varmistaisivat tason, jolla yhteiskunta haluaa vanhukset hoitaa. Jos tällaisia lakiin sidottuja vaatimuksia tulee, eivät ne saa olla niin rajaavia, ettei kunnalle palvelujen tuottajana jäisi mahdollisuutta itse järjestää palvelut parhaaksi katsomallaan tavalla.


Arvoisat juhlavieraat

Vanhusten hoito ja vanhusten palvelut ovat olleet Tuusulassa keskustelussa tämän vuoden aikana. Sosiaali- ja terveystoimi on yhdistyessään miettinyt uusia rakenteita, jotta voisimme tarjota palveluja paremmin. Tuusula tarvitsee tulevaisuudessa uusia palvelumalleja ikääntyvälle väestölle.
Vanhuksia ei tulevaisuudessa säilötä keskustojen ulkopuolelle vanhainkoteihin tai laitoksiin. Tarvitaan palveluasumista lähelle keskustoja ja keskustoihin. Ikäihmiset tarvitsevat ympärilleen elämää, jota hoitohenkilöstö ei voi luoda vanhainkodeissa. Tarvitaan ystävä verkostoja, harrastustoimintaa, harjoitustiloja, puistoja, kuntoilumahdollisuuksia.

Odotettavissa oleva elinikä kasvaa. Meillä on Tuusulassa jatkossa enemmän ikäihmisiä, joilla on myös suurempi hoivan tarve. Tavoitteena tulee olla, että suurempi osa vanhusväestöstä pärjäisi kotona, tai kevyen palveluasumisen piirissä.
Sosiaali- ja terveystoimi on linjannut pitkäaikaissuunnitelmiinsa, että Tuusulaan rakennetaan senioriasumista ja palveluasuntoja. Seuraavan 15 vuoden aikana tarvitaan ainakin 200 asuntoa. Etelä-Tuusulassa tämä tarve tullaan huomioimaan varuskunta-alueen suunnitelmissa.

Tuusulassa olemme myös linjanneet, että tehostettua hoitoa tarvitsevat vanhukset hoidetaan oman kunnan alueella. Naapurikunnat ovat sijoittaneet pitkäaikaista hoitoa vaativia vanhuksia Kiljavan sairaalaan. Sairaala on monella omaiselle hankalan matkan päässä, etäällä palveluista ja elämästä. On tarkoituksen mukaisempaa tarjota palvelut läheltä kotikuntaa. Kiljavaa toki tullaan edelleen käyttämään erilaisissa kuntoutusjaksoissa. Kiljavan kuntoutusjaksot ovat olleet tuusulalaisille hyviä.

Monelle ikäihmiselle on koti paikka, jossa haluaa tulla hoidetuksi mahdollisimman pitkään. Jos koti mahdollistaa toiminnallisesti vanhuksen itsenäistä tai autettu selviytymistä on se inhimillisin hoivapaikka. Tuusulassa meillä on edelleen tahto tukea kotona selviytymistä. Tuusulan kunta tarjoaa kotihoidon ja muiden palvelujen kautta apua kotona selviytymiseen. Omaishoidon tuella voidaan myös taloudellisesti tukea omaista, joka jää kotiin hoitamaan läheistään. Sosiaali- ja terveystoimessa on päätetty uusista omaishoidon kriteereistä, joilla varmistetaan, että 1.3 miljoonan euron tuki kohdistuisi juuri niille omaishoitajille, jotka hoitavat ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevia läheisiään.


Hyvät naiset ja herrat

Ikäihmisillä on paljon vielä annettavaa. Ikäihmisen arki pitää olla muutakin kuin laitokseen sidottua ruuan ja pesun odottelua. Vanhusten toimintakyvyn ylläpito eri toimin on meidän kaikkien vastuulla. Meidän on muutettava asenteitamme ikäihmisten hoidossa ja palveluiden järjestämisessä. Palveluita suunniteltaessa tulee nähdä koko ihmisen elinkaari. Koululiikunnassa ja terveellisten elintapojen ohjauksessa nuorena luodaan pohja hyvälle vanhuudelle. Ja kun eläkeikä koittaa tulee meidän huolehtia, että hyvästä ruokavaliosta ja liikunnasta – omasta terveydestään huolehtiminen ovat ikäihmisen arkipäivää. Kuntoutuksen hyvä ajatus ei saada jäädä tänään vanhustenviikon juhlapuheisiin vaan sen tulee siirtyä hyviin käytäntöihin ja viisaisiin päätöksiin.

Hyvää vanhusten viikkoa!

lauantai 25. heinäkuuta 2009

Ajatuksia omaishoidontuesta

Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunnan ja kunnanvaltuuston päätökset omaishoidon tuen leikkauksista ovat keskustaluttaneet kuntalaisia paikallislehden palstoilla kesän ajan.

Keväällä sosiaali- ja terveyslautakunnalle oli selvää, että sosiaali- ja terveystoimen toimialan budjetti tulee ylittymään noin 1.5 miljoonaa euroa. Kunnanhallitukselta oli tullut jo aiemmin viesti, että toimialat eivät saa ylittää budjettiaan. Tämän seurauksena lautakunta päätti toimista, joilla varmistetaan, että pysymme budjetissa. Lautakunta muun muassa päätti, että omaishoidon tukea jaetaan olemassa olevan määrärahan mukaan. Lautakunta on ollut yksimielinen siitä, että joudumme pitämään tiukkaa talouskuria.

Omaishoidon tuki on kunnalle vapaaehtoinen tukimuoto, se ei ole lakisääteinen etu. Omaishoidon tuen tarkoituksena on tukea omaishoitajia rahallisesti. Kotona hoidettavat saavat tämän lisäksi myös muita tukimuotoja hoitotarpeen mukaan. Kenenkään omaishoitajan ei tulisi olla yksistään kunnan omaishoidontuen varassa, vaan sen tulisi olla kannustelisä. Itse arvostan suuresti omaishoitajia, jotka jaksavat olla omaisensa lähellä ja hoitaa omaistaan kotona. Koska omaishoidon tuki on kunnalle vapaaehtoinen tukimuoto, on valtuusto asettanut sille budjetissa määrärahan, jossa lautakunnan tulee pysyä.

Keväällä 2009 talousseuranta osoitti että omaishoidon budjetti tulee ylittymään noin 250.000 euroa. Samaan aikaan kunnanhallitus päätti asettaa kunnalle 1.5 % säästötavoitteen. Sosiaali- ja terveystoimen budjetti oli ylittymässä 1.5 miljoonaa euroa, joten yhteensä lautakunnan noin 100 miljoonan budjetista lautakunnan tulisi tänä vuonna säästää 3 miljoonaa euroa. Lautakunta käynnisti useita toimenpiteitä, joilla pyritään leikkaamaan kuluja ja täyttämään toimialalle asetetut tavoitteet. Omaishoidon tuen leikkaukset ovat pieni osa tästä suuresta säästötavoitteesta. Säästöt tulevat koskettamaan kaikkia sosiaali- ja terveystoimen osa-alueita, myös siis omaishoidon tukea. Toimialan menoista iso osa on lakisääteisiä menoja, joihin lautakunta ei voi vaikuttaa. Säästötoimet kohdistuvat merkittävästi ei-lakisääteisiin kuluihin. Keskustelussa on tuotu esiin omaishoitajien arvostuksen puute. Mielestäni tässä valtavassa säästökampanjassa ei ole enää kyse arvovalinnoista, tai arvostuksesta: Säästää pitää, kun ei ole rahaa mitä jakaa.

Omaishoidon maksuluokkia on useita. Niin sanottua alinta maksuluokkaa ei leikattu, koska sen taso on laissa määrätty. Valtuusto päätti Kokoomuksen, keskiryhmien ja Tupun yhteistyöllä, että myöskään ylintä maksuluokkaa ei leikata. Ylintä maksuluokkaa maksetaan niille omaishoitajille, jotka hoitavat paljon hoivaa tarvitsevia omaisia. Omaishoidon tuesta leikattiin keskimmäistä maksuluokkaa 15 %. Tällä 15 % leikkauksella pyritään varmistamaan, että omaishoidon tukeen varattu määräraha riittää.

Lisäksi toimialalla on päätetty tarkistaa omaishoidon tuen kriteerejä ensi vuodelle. Tarkoitus on kohdistaa omaishoidon tuki juuri niille, jotka siitä hyötyvät eniten. Mielestäni tuella tulee tukea juuri niitä omaisia, jotka hoitavat paljon hoivaa tarvitsevaa omaistaan ympärivuorokautisesti kotonaan.

Omaishoitajien arvostusta ei mielestäni voi mitata pelkästään rahalla; omaishoidon tuella. Väitteet siitä, että omaishoitajilta viedään ”tuhkatkin pesästä” tai että omaishoitajia ei Tuusulassa arvosteta, ovat mielestäni vääriä. Tuusulassa omaishoitajien työtä arvostetaan ja tuetaan monilla eri tavoilla. Omaishoitajille on tärkeää antaa mahdollisuus vapaapäiviin, kotihoidon käynteihin, ateriapalveluun ja on myös selvitettävä muita keinoja, joilla omaishoitajien jaksamista voidaan edistää. Yhteistyötä omaishoitajien tukemiseksi järjestöjen ja muiden tahojen kanssa tulisi myös kehittää. Mielestäni tulee tarkastella kokonaisuutta, eikä vain yhden tukimuodon rahallista panostusta.

En voi ymmärtää ajatusta: ”paljon euroja = paljon arvostusta, vähän euroja = vähän arvostusta”. Jos ei ole rahaa mitä antaa, niin ei arvostustakaan voi rahassa mitata. Tässä tilanteessa joudumme säästämään tasapuolisesti kaikista toiminnoista. Meillä on mahdollisuus löytää säästöjä miettimällä palvelurakennettamme, tukien kohdistamista, sisäistä toimintamallia ja – kulttuuria. Itse arvostan kaikkia omaishoitajia ja heidän tekemää työtään omien läheistensä, rakkaintensa hoitamisessa. Uskon, että omaishoidon tuki ja omaishoitajille tarjottavat palvelut tulevat edelleen säilymään ja kehittymään Tuusulan kunnassa. Taloudellinen tilanne pakottaa meidät tekemään kipeitä säätöjä, mutta samalla myös katsomaan peiliin ja miettimään miten palvelut on järkevintä kunnassa järjestää. Minun niin kuin varmasti kaikkien toive on että synkkä pilvi maailman talouden yltä jo poistuisi, ja saisimme kuulla parempia taloudellisia uutisia: pääsisimme vaikeista leikkauksista ja säästöistä eroon.