Joulukuun kunnanvaltuusto

Maanantaina pidettiin vuoden viimeinen kunnanvaltuusto. Suurimpina asioina oli kunnan maapolitiikka sekä kuuma toiminta- ja taloussuunnitelma.

Kuuma -yhteistyö

Kunta teetti PriceWaterhouseCoopersilla selvityksen Kuuma yhteistyön hyödyistä. Selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä!Samaan aikaan kun Tuusula on yrittänyt tehdä yhteistyötä Keravan ja Järvenpään kanssa, tekivät naapurimme esityksen osakuntaliitoksesta. Osakuntaliitoskeskustelu on haluttu irrottaa Kuuma yhteistyökeskustelusta, mutta se kuuluu tähän oleellisena osana. Kerava ja Järvenpää ovat tehneet selväksi, että he eivät halua tehdä yhteistyötä Tuusulan kunnan kanssa ainakaan kaavoituksessa ja kuntarajojen yhteisessä suunnittelussa. Millä asenteella tässä Kerava ja Järvenpää ovat yhteistyötä tekemässä?On selvää, että Kuuma yhteistyötä tulee jatkaa. Keski-Uudenmaan kunnat ovat monien toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden edessä. Tulevaisuudesta selviämme yhteistyöllä kuntien kanssa. Kuuman hallintomallia tulee kuitenkin keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.

Maapolitiikka

Demarit yhdessä Tupun (Tuusulan Puolesta) kanssa kiristivät kunnan maapolitiikkaa. Jatkossa kunnan kaavoitus tulee vaikeutumaan, koska yksityistä maata ei saada kaavoituksen piiriin kuin pakkolunastamalla. Demarit ja Tupu eivät halua neuvotella ja tehdä maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Heidän ajatusmaailmassa on vain yksi tie: hankkia maata kunnan kaavoitukseen yksityisiltä pilkkahinnalla tai pakkolunastuksille. Onko kunnan perustehtävä maakeinottelu? Miksi ei kaavoitusta ja maapolitiikkaa tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa? Päivän politiikassa monesti kaikki puolueet ovat yhtä harmaata massaa. Maapolitiikassa kuitenkin erot vasemmiston ja oikeiston välillä tulevat selvästi esille. Taustalla on perustavanlaatuinen arvoasetelma miten suhtaudutaan yksityiseen omistukseen. Vasemmisto, Demarit ja Tupu eivät selvästikään arvosta yksityistä omistusta, vaan haluavat sosialisoida maaomaisuuden kunnalle.Maapolitiikka on hyvin yksinkertaista. Maa vaihtaa omistajaa kun sekä ostaja että myyjät ovat molemmat yhtä mieltä myytävän maan hinnasta.

Maapolitiikan ohjausryhmä

Tupu ja demarit myös ajoivat maapolitiikkaa hoitamaan erillisen ohjausryhmän, jonka tehtävä on seurata ja arvioida maapolitiikan toteutumista. Tämä on mielestäni kovin outo päätös. Kuntalaki antaa arviointi- ja seurantatehtävän tarkastuslautakunnalle. ” Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.”Tämä kuntalaissa määrätty tehtävä koskee myös siis valtuuston asettaman maapolitiikan keinojen toteutumista. Demarit ja Tupu siis haluavat irrottaa maapolitiikan tekemisen ja seurannan valtuuston ja kunnanhallituksen ulotuttamiin, kabinetteihin, kauas demokraattisesta päätöksenteosta. Tämä ei mielestäni ole missään tapauksessa hyvää hallintokulttuuria.

Puhe itsenäisyyspäivänä

Puhe itsenäisyyspäivänä 2007 Tuusulan Kirkon sankarihaudoilla

Hyvät Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat. Itsenäisyytemme 90.s juhlapäivä alkoi tänään lippujen nostolla valkenevaan aamuun. Olemme kokoontuneet kirkkoihin ja sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajiamme. Illalla sytytämme kynttilät ikkunoille itsenäisen Suomen juhlistamiseksi ja sankarivainajien muistolle. 4 viikkoa sitten sytytimme kynttilät Jokelan uhrien muistolle. Meitä kohdanneiden kriisien ja sotien aikana meitä ovat aina tukeneet ja auttaneet eteenpäin perhe, ystävät ja läheiset. Sotien aikana kotirintamalla oli tärkeä vaikutus selviytymiseen. Myös tänä päivänä meitä kohtaavissa kriiseissä kodin ja läheisten turva on meille jokaiselle tärkeintä. Suomi itsenäistyi 90 vuotta sitten. Itsenäisyyden säilyminen ei ole ollut itsestään selvyys. 90 v aikana itsenäisyyttämme, kansaamme on kohdannut monia uhkia, joista olemme aina selvinneet. Suomen kansaa on yhdistänyt vahva kulttuuri, omat lait ja oma kieli. Vain kansa, joka hädän ja kriisin hetkellä löytää tuen lähimmäisestään, kulttuuristaan ja yhteisistä arvoista, joita puolustaa, selviytyy. Mitkä ovat arvomme 90 -vuotiaassa Suomessa? Minkälaista Suomea rakennamme lapsillemme, tuleville Suomalaisille? Mikä 90 -vuotiaassa Suomessa uhkaa arvojamme, kulttuuriamme, elämäntapaamme ja turvallisuuttamme? Tämän päivän itsenäisyyden puolustaminen kuuluu meille jokaiselle. Löysin isoäitini jäämistöstä rautaisen sormuksen. Viime sodan aikana valtio tarvitsi rahaa ilmapuolustuksen hyväksi. Suomalaiset keräsivät vihkisormuksensa, luovuttivat valtiolle avioliittonsa ja keskinäisen rakkautensa kallisarvoisen symbolin. Merkiksi tästä he saivat rautaisen sormuksen. Vihkisormus oli pieni uhraus verrattuna siihen valtavaan uhraukseen, jonka tällä kirkkopihalla haudatut sankarivainajamme antoivat. Mitä tänä päivänä olemme valmiit tekemään itsenäisen Suomen hyväksi? Miten rakennamme itsenäistä Suomea. Sotiemme veteraanien työn ansiosta Suomi säilyi itsenäisenä. Tänään kun juhlimme 90 -vuotiasta itsenäistä Suomea, muistamme myös niitä kaikkia esi-isiemme tekoja ja työtä mitä he ovat Suomen eteen tehneet. Kansan on tunnettava historiansa, jotta voi selvitä tulevaisuudesta. Tänä itsenäisyyden juhlapäivänä meidän pitää kääntää katseet myös tulevaisuuteen. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia siitä, että meidän lapset ja nuoret kasvavat itsenäiseen Suomeen.Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat Siteeraan lopuksi kenraali Mannerheimin puhetta Vapaussodan voitonparaatissa toukokuussa 1918: ”Suojellakseen vapauttamme täytyy armeijamme seistä valmiina. Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta”.
Hyvää itsenäisyys päivää !

Tähän loppui kuntayhteistyö: Keravan ja Järvenpään valtuustot aloittivat hyökkäyksen

Keravan ja Järvenpään valtuustot päättivät molemmat kokouksissaan lähettää hakemuksen osakuntaliitoksista. Kerava ja Järvenpää haluavat ryöstää itselleen Tuusulan kunnan puolelta maa-alueita Ristinummelta ja Purolasta. Keravan ja Järvenpään poliitikot eivät piitanneet Tuusulan tarjoamasta yhteistyöstä alueen yhteiseen kehittämiseen tai ryöstettävien alueiden asukkaiden mielipiteistä.Tuusulan kunta aikoo käyttää kaikki lailliset keinot osakuntaliitoshankkeen torppaamiseksi. Kunnanhallitus on jo viime kokouksessaan päättänyt palkata avukseen saman lakitoimiston, joka oli Sipoon kuntaa tukemassa. On ymmärrettävää, että Järvenpään ja Keravan valtuustojen ottaessa myönteisen kannan osakuntaliitoshankkeeseen, tulee se vaikuttamaan kuntayhteistyöhön. Miksi Tuusulan tulisi jatkaa yhteistyötä naapurien kanssa, jotka eivät kykene Tuusulan kanssa rakentavaan keskusteluun vaan lähtevät hyökkäyksen tielle. Osakuntaliitoshanke tulee viemään aikaa. Toivottavasti kuntaministeri pitää lupauksestaan kiinni, ja hylkää nopeasti Keravan ja Järvenpään hankkeen. Kaikkien kannalta olisi ollut parempi, että aluetta olisi kehitetty yhdessä. Tuusula aikoo jatkaa alueen kaavoitusta alueen asukkaiden kanssa yhteistyössä.

Kuumassa paloivat rahat

Esitin valtuustoaloitteen 21.5.2007 kokouksessa kokoomusryhmän ja monen muun valtuutetun kanssa. Valtuustoaloitteen sanoma oli, että Keravan ja Järvenpään ajaessa kuntayhteistyötä osakuntaliitoksilla suuntaan, jota Tuusula ei halua, on syytä tarkistaa kuntayhteistyön mielekkyys Tuusulan näkökulmasta. Toki Järvenpään ja Keravan osakuntaliitoshankkeiden vastustaminen oli taka-ajatuksena, mutta tämä oli hyvä hetki myös pysähtyä arvioimaan Kuuma yhteistyön tuloksia. PriceWaterhouseCoopersin konsulttien tekemän selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä! En osannut odottaa näin tyrmäävää raporttia.Itse pyrin monia kunnankin asioita ajattelemaan liiketoimintanäkökulmasta. Miten voidaan sijoittaa miljoona euroa kahden vuoden aikana hankkeeseen, josta ei saada taloudellista hyötyä, tehokkuutta tai uusia palveluja? Kun Kuuma yhteistyöhön lähdettiin jo vuonna 2002, valtuusto halusi vähintään 10% kustannushyödyt. Toisin päin voisi sanoa, että Kuumaan sijoitettu euro pitäisi tulla kunnalla takaisin euro ja kymmensenttisenä. Sijoitetun pääoman tuotto pitäisi huomioida myös kuntataloudessa. Jos Tuusulan kunta on polttanut rahaa miljoona euroa, niin koko Kuuma alueella on palanut rahaa noin 4 miljoona euroa. Neljä miljoonaa euroa! Ja ainoa konkreettinen Kuuma hanke on ollut yhteinen talouspalvelukeskus, jonka tuomat tehokkuussäästöt ovat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Mielestäni tämä selvitys pitää ottaa vakavaan harkintaan ja teettää samankaltaiset arviot Kuuma yhteistyöstä myös muissa kunnissa. Yhtenä ratkaisuna tähän ehdotan, että Kuuman hallintomallia tulee välittömästi keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.Mitä tulee yhteistyöhön Keravan ja Järvenpään kanssa. Molemmat kunnat ovat marraskuun valtuustoissa tekemässä päätöstä osakuntaliitoshakemuksen jättämisestä ministeriöön. Tuolla marraskuun päätöksellä Keravan ja Järvenpään valtuustot myös linjaavat, mikä on heidän asenteensa kuntayhteistyöhön. Tuon päätöksen jälkeen ja tämän juuri julkaistun raportin pohjalta Tuusulan valtuusto voi sitten tehdä omat päätöksensä kuntayhteistyön jatkosta. Jos Tuusulan kunnalle ei miljoonan euron satsauksesta kuntayhteistyöhön jäänyt käteen kuin naapurit, jotka haluavat ryövätä maat, niin lienee syytä hakea yhteistyökumppanit muualta.

Ampumaradan viimeiset hetket

Ampumaharrastus loppui Hyrylän varuskunnan ampumaradoilla viime vuoden lopussa kun varuskunta muutti pois Tuusulasta. Siitä lähtien varuskunnan ampumaradat ovat olleet käyttämättöminä.

Harmittaa, että hyvät ja paljon käytetyt ampumaradat ovat lojuneet käyttämättöminä nyt lähes vuoden. Ampumaharrastusta olisi voitu jatkaa radoilla vielä monta vuotta, ennen kuin alueen kaavoitus ja rakentaminen käynnistyy. Senaattikiinteistön päätös purkaa ratalaitteet onkin viimeinen niitti ampumaratojen käytön loppumiselle.

Päätös ratalaitteiden purkamisesta on kitkerä pala yhdistyksille, jotka ovat ratoja käyttäneet ja omin voimin ja rahoin ratalaitteita radoilla rakentaneet. Hämmästyttää Senaatti kiinteistöjen asenne purkaa yksiselitteisisti ratalaitteet pois.

Tuusulan kunnanhallitus kannatti ampumaratojen käyttöä, mutta kuntahan ei maita omista, joten päätös ei asiaan juuri näköjään vaikuttanut. Tuntuu, että kaikilla asianosaisilla ei sittenkään ollut tahtotilaa ampumaurheilun jatkamiseksi alueella.

Ampumaurheilu voidaan katsoa liikuntalain alaiseksi toiminnaksi. Liikuntalain 2§ sanoo: "Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät."

Tällä perusteella Tuusulan kunnan pitää yhdessä ampumaseurojen kanssa käynnistää työ korvaavan ampumaurheiluharrastuspaikan löytämiseksi Tuusulan kunnan alueelta.

Lokakuun valtuusto

Varuskunta-alueen arkkitehtikilpailu

Tuusulan varuskunta-alue Hyrylässä on sopimuksella valtion kanssa siirtymässä Tuusulan kunnan omistukseen. Alueelle on tarkoitus kaavoittaa uusia asuntoja. Tuusulan strategiassa on linjattu että Tuusula on maaseutumainen ja pinetalovaltainen. Varuskunta-alueen suunnittelussa tulee huomioida tämä tavoite. Alueelle tulee rakentaa pientalovaltaista viihtyisää ja laadukasta asumista, jossa myös huomioidaan alueen mahdollisuudet virkistysalueena.

Valtuusto päätti perusteet arkkitehtikilpailulle: "Kilpailun tavoitteena on löytää koko 260 hehtaarin alueelle yleis- ja asemakaavoituksen pohjaksi korkeatasoinen maankäytön yleissuunnitelma noin 10.000 - 15 000 asukkaalle sekä Tuusulan keskustaa lähellä olevalle aikaisemmalle kasarmialueelle yksityiskohtainen täydennysrakennussuunnitelma säilytettävien ja suojeltavien rakennusten käyttösuunnitelmineen.Yleissuunnitelman tavoitteena on osoittaa maakäyttöratkaisu Tuusulan keskustan taajamarakennetta täydentävälle korkeatasoiselle ja monipuoliselle asuinalueelle. Suunnitelman tulee luoda uusia innovatiivisia näkemyksiä asumiseen ihmisläheisine kortteli-, katu-, aukio- ja pihatiloineen sekä samalla ottaa huomioon alueen hyvä sijainti Tuusulan keskustassa, Keravan rajan läheisyydessä ja Helsingin seudulla. Suunnitelmassa tulee osoittaa alueita myös liike-, toimisto-, palvelu- ja työpaikkarakentamiseen sekä monipuolisiin virkistys- ja ulkoilu- sekä vapaa-ajanviettotarpeisiin. Alueen liikennejärjestelmän tulee tukeutua tehtyihin selvityksiin ja sisältää toimivan katuverkon lisäksi turvalliset ja yhtenäiset kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen reitit. Pysäköinnin järjestämisessä tulee pyrkiä pieniin yksiköihin ja tehokkailla alueilla maanalaisiin järjestelyihin. Tärkeitä lähtökohtia ovat myös alueen arvokas historia varuskunta-alueena ja olemassa olevat kulttuuri-, ympäristö- ja luontoarvot sekä liittyminen ympäröiviin liikunta- ja vapaa-ajan palveluihin. Asumisen osalta tavoitteena on osoittaa kuntakeskusta lähinnä olevalle alueelle tehokasta kerrostalo- ja pienkerrostalorakentamista. Muutoin suunnittelualueella tulee varioida asuinkorttelityyppejä monipuolisesti sisällyttäen mukaan myös erillispientaloalueita. Asuntojakauman tulee olla monipuolinen sekä tyypiltään että omistuspohjaltaan. Luontevien korttelikokonaisuuksien vaiheittain toteuttaminen alueella vielä olevien ja myöhemmin poistuvien varuskunnan toimintojen kannalta on tärkeää. "

Valtuuston kokouksessa Kokoomuksen valtuustoryhmä halusi rajata alueen asukasmäärän 8.000 - 12.000 asukkaaseen. Tupu (Tuusulan Puolesta) yhdessä Demarien kanssa kuitenkin äänestyttivät asian niin että lopulliseksi päätökseksi tuli jopa 15.000 asukasta. Kenen etujen mukaista on kaavoittaa alueelle 15.000 asukasta? Tämä käytännössä tarkoittaisi tiivistä kerrostaloasumista, ruuhkien lisääntymistä ja alueen virkistysmahdollisuuksien vähenemistä.

Sulan työpaikka-alueesta

Tuusulan kunnanvaltuusto käsitteli sopimusta Sulan työpaikka-alueesta. Aiemmin kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt Sulan työpaikka-alueen sopimuksen. Jo kunnanhallituksessa Tupu (Tuusulan Puolesta) kyllä yritti kovasti vastustaa asian käsittelyä ja sopimuksen hyväksymistä. Tuusulan valtuusto on yksimielisesti päättänyt, että Tuusulan työpaikkaomavaraisuus tulisi olla 100%. Tämä sopimus tuo toteutuessaan 1000-1500 työpaikkaa Tuusulaan. Eikö Tupu olekaan enää tämän takana?Valtuustossa käydyssä keskustelussa Jaakko Torppa (Tupu) yritti estää sopimuksen syntyä vedoten väärään marssijärjestykseen. Jaakko Torppa (Tupu) Pentti Kilpeläisen (Tupu) kanssa esittivät asian palauttamista uudelleen valmisteluu. Valtuusto äänesti ja hyväksyi Sulan sopimuksen. Hyvä näin, onneksi järki voitti !

JP Alasen esitys Järvenpään ja Keravan tilauksesta

Tänään julkaistiin Jussi-Pekka Alasen selvitys osakuntaliitoksista. Selvittäjä esittää:
1). Järvenpään ja Keravan välissä oleva noin 8,6 km2:n suuruinen liitteenä olevalta
kartalta tarkemmin ilmenevä osa Tuusulan kuntaan kuuluvaa Ristikydön (Ristinummen)
aluetta liitetään Järvenpään ja Keravan kaupunkeihin. Alueella asuu noin
350 henkilöä
2). Tuusulan kuntaan kuuluva oheisesta kartasta tarkemmin ilmenevä 6,3 km2:n
suuruinen osa Purolan aluetta liitetään Järvenpään kaupunkiin. Alueella asuu noin
300 henkeä.
Tähän ei voi muuta todeta, kuin ”Sitä Saa Mitä Tilaa”. Ei ole yllätys, että Keravan ja Järvenpään aloitteesta ja maksusta selvitystyön tulos on juuri tällainen. Tuusulaahan ei missään vaiheessa kuultu.
Tuusulan kanta tietenkin asiaan lienee jo kaikille selvä – ehdoton ei.
Itse olen pettynyt Järvenpään ja Keravan tapaan toimia tässä asiassa. Tämä ei ole oikea tapa tehdä kuntayhteistyötä.
Tästä voitaneen vain todeta, että kiitos selvityksestä. Ei käy. Tuusulan valtuusto ei tule hyväksymään osakuntaliitoksia ja ministeriä ei lähde pakkoliitoksia tekemään.
Toivottavasti tämä selvitystyö haudataan nopeasti.