Vastaus valtuustoaloitteeseen
Tuusulan kunnanhallitus 17.3.08 päätti juuri niinkuin valtuustoaloitteeni toivoi.
Kunnanhallitus päätti esittää KUUMA hallitukselle, että KUUMA aloittaisi neuvottelut KUUMA-alueen naapurikuntien Hyvinkään, Vihdin ja Sipoon kanssa tavoitteena ko. kuntien liittyminen KUUMA (Kehys-Uusimaa) yhteistyöhön samalla kun KUUMAN hallintomalli muuttuu alueen neuvottelukunnaksi. Lisäksi kunnanhallitus päätti ehdottaa valtuustolle, että VALTUUSTO päättää katsoa Lauri Untamon 10.3.2008 § 46 tekemän aloitteen tulleen käsitellyksi.
Valtuustoaloite 10.3.2008
Tuusulan kunnanvaltuusto käsitteli 10.12.2007 Kuuma toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuodelle 2007. Valtuusto linjasi lausunnossaan: ”KUUMAn keskeinen merkitys nykytilanteessa on toimia Keski-Uudenmaan poolina Helsingin seudun 14 kunnan yhteisössä erityisesti maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvissä kysymyksissä. Yhteistyötä tehdään sekä Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien muodostaman pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan, että laajemmin Helsingin seudun 14 kunnan muodostaman Helsingin seudun yhteistyökokouksen piirissä. Yhtenä vaihtoehtona Keski-Uudellemaalle voitaisiin perustaa pääkaupunkiseudun mallia mukaillen Keski-Uudenmaan neuvottelukunta, jolle asiat valmisteltaisiin kuntajohtajien johdolla. Neuvottelukunnan työ keskittyisi erityisesti MAL -kysymyksiin, omistajapolitiikkaan ja edunvalvontaan.”Kuuman naapurikunnat ovat ilmaisseet halunsa liittyä Kuuma -yhteistyöhön. Tavoitteena on edelleen kehittää Kuumaa vahvemmaksi toimijaksi alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun sekä omistajapolitiikkaa koskevissa kysymyksissä. Nykyiset 6 Kuuma kuntaa eivät ole yhdessä riittävän vahvoja ja yksimielisiä yhteisessä neuvottelupöydässä pääkaupunkiseudun kanssa. Kuuma on uudistamassa hallintomalliaan, koska PARAS hankkeen myötä seutuyhteistyönkokeilulaki on loppumassa. Kuuman hallintomallia suunnitelleessa ryhmässä yhtenä mahdollisena Kuuman kehittämissuuntana on keskusteltu Tuusulan valtuuston esittämästä Keski-Uudenmaan neuvottelukunta mallista. Tämä malli ei kuitenkaan ole saanut kannatusta kaikilta Kuuma kunnilta. Valtuustoaloitteena esitän, että Tuusulan kunta esittää edelleen Kuuma -hallitukselle, että Kuuman tulee aloittaa neuvottelut Kuuma alueen naapurikuntien kanssa. (Hyvinkää, Vihti ja Sipoo) Tavoitteena kuntien liittyminen Kuuma yhteistyöhön samalla kun Kuuman hallintomalli muuttuu alueen neuvottelukunnaksi. Uusien kuntien liittyessä Kuuma yhteistyöhön saisi Kuuma enemmän uskottavuutta ja vaikutusvaltaa alueen yhteistyöelimissä ja samalla Kuuman hallintomallia voitaisiin kehittää esitettyyn suuntaan.
tiistai 18. maaliskuuta 2008
lauantai 8. maaliskuuta 2008
HOK-ELANNON VAALIT
Vaalien tulokset julkistettiin 8.3.2008
Kiitos kaikille äänestäneille !
Sain kerätty 188 ääntä, joka jäi 8 äänen päähän varasijasta.
Mielestäni loistava suoritus !
Muiden Tuusulan Kokoomuslaisten äänet:
Sirkku Hanhela 113
Salle Heinänen 107
Porvarillinen vaaliliitto nousi suurimmaksi ryhmäksi HOK-Elannon edustajistossa.
Tulokset on nähtävissä:
http://www.s-kanava.fi/hokelanto/kaupatjapalvelut_artikkeli?fid=s_ska_basicarticle2_01750.xml
http://www.s-kanava.fi/getbinary?siteId=1&src=/kuvat/hok-elanto/liitetiedostot/2008/Tiedottajat/he_vaalit08_aanet_ehdokaslistoittain.pdf
Kiitos kaikille äänestäneille !
Sain kerätty 188 ääntä, joka jäi 8 äänen päähän varasijasta.
Mielestäni loistava suoritus !
Muiden Tuusulan Kokoomuslaisten äänet:
Sirkku Hanhela 113
Salle Heinänen 107
Porvarillinen vaaliliitto nousi suurimmaksi ryhmäksi HOK-Elannon edustajistossa.
Tulokset on nähtävissä:
http://www.s-kanava.fi/hokelanto/kaupatjapalvelut_artikkeli?fid=s_ska_basicarticle2_01750.xml
http://www.s-kanava.fi/getbinary?siteId=1&src=/kuvat/hok-elanto/liitetiedostot/2008/Tiedottajat/he_vaalit08_aanet_ehdokaslistoittain.pdf
lauantai 19. tammikuuta 2008
Asuntotuotantoa ja lisääntyvää liikennettä
Olen viimeiset 9 vuotta ajellut työmatkaa tuhansien muiden työmatkalaisten kanssa Kehä I:llä aamuisin ja iltapäivisin. Yhdeksän vuoden aikana ei ole voinut jäädä huomaamatta miten liikennemäärät Tuusulan tiellä ja Kehä I:llä ovat lisääntyneet. Jos normaaliajoaika Tuusulasta Espooseen on noin 35 minuuttia, niin ruuhka-aikana matkaan kuluu lähes tunti. Monesti käytänkin kiertotienä Lahela – Myllykylä - Kehä III, joka on pidempi, mutta siellä sentään saa ajaa. Tämä on yksi merkki huonosti toimivasta liikennejärjestelmästä, kun seutuliikenne ohjautuu asuntoalueiden läpi.
Pitkä työmatka on toki oma valinta. Haluan asua Tuusulassa ja valitsemani työ on Espoossa. Harrastusten vuoksi taas joudun ajamaan usein Helsingin keskustaan. Työmatkapendelöinti on tullut jäädäkseen. Kohtuuhintaiset asunnot ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja suurimmat työnantajat pääkaupunkiseudun ytimessä. Kuitenkaan pääkaupungin seudun kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole työpaikkoja alueelleen rohmutessaan varmistaneet sujuvaa työmatkaliikennettä. Päinvastoin Helsingissäkin Demarit vastustavat tulevia liikennettä sujuvoittavia liikennehankkeita.
Vuoden lopussa julkistettiin valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus, jonka tarkoituksena on edistää Helsingin seudun tontti- ja asuntotarjontaa. Sopimuksen tavoitteena on tuottaa alueelle seuraavan kymmenen vuoden aikana 12–13.000 asuntoa. Aiesopimus ei kuitenkaan puolella sanallakaan ota kantaa miten alueen liikennejärjestelmä tulee vastaamaan lisääntyvän väestön työmatkaliikenteen kasvuun. Edesvastuullista valtion taholta olisi osoittaa samalla pääkaupunkiseudun tiehankkeisiin välittömästi lisämäärärahoja. Kiireellistä on varmistaa poikittaisliikenteen toimivuus Kehä I parannuksilla, Kehä II jatkolla sekä Kehä IV rakentamisella. Lisäksi muille pääkaupunkiseudun ympäryskuntien alueellisille liikennehankkeille tulee löytyä kiireesti varoja. Tuusulassa tärkeimpinä ovat ohitustieratkaisut ja Koskenmäen liikenneympyrä. Jos valtion taho on asuttaa suomalaiset asumaan pääkaupunkiseudulle, tulee myös tiemäärärahat suunnata samalla alueelle. Nyt tiemäärärahat ovat ajautuneet periferiaan.
Joukkoliikenteen kehittämistä ei saa unohtaa. Tulevaisuuden liikenne ei voi perustua vain yksityisautoilulle. Totuus kuitenkin, on se että pääkaupunkiseudulla yksityisautoilu tulee edelleen kasvamaan. Ihmisten elämä on hajaantunut. Yhdellä paikkakunnalla asutaan, toisella käydään töissä, kolmannella kaupoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kesällä pitää omalla autolla päästä kesämökille. Tällaista tarvetta ei paraskaan julkinen liikennejärjestelmä voi ratkaista.
Liikennehankkeisiin satsaaminen on myös ympäristöteko. Tiestön tulee vastata liikenteen tarpeisiin myös ruuhka-aikoina. Turha ruuhkassa seisominen on omiaan saastuttamaan pääkaupunkiseudun ilmaa. Kun liikenne on sujuvaa, vähenee henkilöliikenteen kuin raskaanliikenteen päästöt.
Pitkä työmatka on toki oma valinta. Haluan asua Tuusulassa ja valitsemani työ on Espoossa. Harrastusten vuoksi taas joudun ajamaan usein Helsingin keskustaan. Työmatkapendelöinti on tullut jäädäkseen. Kohtuuhintaiset asunnot ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja suurimmat työnantajat pääkaupunkiseudun ytimessä. Kuitenkaan pääkaupungin seudun kunnat Helsinki, Espoo ja Vantaa eivät ole työpaikkoja alueelleen rohmutessaan varmistaneet sujuvaa työmatkaliikennettä. Päinvastoin Helsingissäkin Demarit vastustavat tulevia liikennettä sujuvoittavia liikennehankkeita.
Vuoden lopussa julkistettiin valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus, jonka tarkoituksena on edistää Helsingin seudun tontti- ja asuntotarjontaa. Sopimuksen tavoitteena on tuottaa alueelle seuraavan kymmenen vuoden aikana 12–13.000 asuntoa. Aiesopimus ei kuitenkaan puolella sanallakaan ota kantaa miten alueen liikennejärjestelmä tulee vastaamaan lisääntyvän väestön työmatkaliikenteen kasvuun. Edesvastuullista valtion taholta olisi osoittaa samalla pääkaupunkiseudun tiehankkeisiin välittömästi lisämäärärahoja. Kiireellistä on varmistaa poikittaisliikenteen toimivuus Kehä I parannuksilla, Kehä II jatkolla sekä Kehä IV rakentamisella. Lisäksi muille pääkaupunkiseudun ympäryskuntien alueellisille liikennehankkeille tulee löytyä kiireesti varoja. Tuusulassa tärkeimpinä ovat ohitustieratkaisut ja Koskenmäen liikenneympyrä. Jos valtion taho on asuttaa suomalaiset asumaan pääkaupunkiseudulle, tulee myös tiemäärärahat suunnata samalla alueelle. Nyt tiemäärärahat ovat ajautuneet periferiaan.
Joukkoliikenteen kehittämistä ei saa unohtaa. Tulevaisuuden liikenne ei voi perustua vain yksityisautoilulle. Totuus kuitenkin, on se että pääkaupunkiseudulla yksityisautoilu tulee edelleen kasvamaan. Ihmisten elämä on hajaantunut. Yhdellä paikkakunnalla asutaan, toisella käydään töissä, kolmannella kaupoilla ja vapaa-ajan harrastuksissa. Kesällä pitää omalla autolla päästä kesämökille. Tällaista tarvetta ei paraskaan julkinen liikennejärjestelmä voi ratkaista.
Liikennehankkeisiin satsaaminen on myös ympäristöteko. Tiestön tulee vastata liikenteen tarpeisiin myös ruuhka-aikoina. Turha ruuhkassa seisominen on omiaan saastuttamaan pääkaupunkiseudun ilmaa. Kun liikenne on sujuvaa, vähenee henkilöliikenteen kuin raskaanliikenteen päästöt.
tiistai 15. tammikuuta 2008
Sipoon kuntaliitoksesta KHO:n päätös
Sipoon kuntaliitoksesta KHO:n päätös
Tämän aamun Helsingin sanomien verkkolehti kirjoittaa: ”Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Helsingin ja Sipoon alueliitoksesta tehdyt valitukset. KHO:n päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että osa Lounais-Sipoota ja Vantaan niin kutsuttu Västerkullan kiila liitetään Helsinkiin.”Päätös oli jotenkin odotettavissa. On toki selvää, että ei tähän hankkeeseen olisi lähdetty, jos olisi ollut epävarmaa että kuntaliitos menee läpi. ”Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuntajaon muutos täytti kuntajakolaissa säädetyt yleiset oikeudelliset edellytykset kuntajaon muutokselle. Sipoon kunnan vastustuksen vuoksi kuntajaon muutos voitiin tehdä kuntajakolain mukaan vain erityisen painavilla edellytyksillä.”Harmi, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole löytäneet rakentavan yhteistyön kautta ratkaisua asuntotilanteen helpottamiseen. Sipoo olisi halutessaan voinut kaavoittaa itse nyt lunastettavat alueet asuntorakentamiseen.Tässä KHO päätöksessä on varmasti heijastevaikutuksia Järvenpään ja Keravan kuntaliitostoiveisiin. Hehän edelleen haluavat vallata osia Tuusulasta itselleen. Kuitenkaan tässä Tuusulan kuntaliitostapauksessa ei mielestäni ole Sipoon tapauksen kaltaisia ”erityisen painavia edellytyksiä”. Luotan edelleen kuntaministerin kesäiseen lupaukseen, että hän tulee suhtautumaan nihkeästi tuleviin pakkoliitoksiin.
Tämän aamun Helsingin sanomien verkkolehti kirjoittaa: ”Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Helsingin ja Sipoon alueliitoksesta tehdyt valitukset. KHO:n päätös tarkoittaa käytännössä sitä, että osa Lounais-Sipoota ja Vantaan niin kutsuttu Västerkullan kiila liitetään Helsinkiin.”Päätös oli jotenkin odotettavissa. On toki selvää, että ei tähän hankkeeseen olisi lähdetty, jos olisi ollut epävarmaa että kuntaliitos menee läpi. ”Korkein hallinto-oikeus katsoi, että kuntajaon muutos täytti kuntajakolaissa säädetyt yleiset oikeudelliset edellytykset kuntajaon muutokselle. Sipoon kunnan vastustuksen vuoksi kuntajaon muutos voitiin tehdä kuntajakolain mukaan vain erityisen painavilla edellytyksillä.”Harmi, että pääkaupunkiseudun kunnat eivät ole löytäneet rakentavan yhteistyön kautta ratkaisua asuntotilanteen helpottamiseen. Sipoo olisi halutessaan voinut kaavoittaa itse nyt lunastettavat alueet asuntorakentamiseen.Tässä KHO päätöksessä on varmasti heijastevaikutuksia Järvenpään ja Keravan kuntaliitostoiveisiin. Hehän edelleen haluavat vallata osia Tuusulasta itselleen. Kuitenkaan tässä Tuusulan kuntaliitostapauksessa ei mielestäni ole Sipoon tapauksen kaltaisia ”erityisen painavia edellytyksiä”. Luotan edelleen kuntaministerin kesäiseen lupaukseen, että hän tulee suhtautumaan nihkeästi tuleviin pakkoliitoksiin.
maanantai 14. tammikuuta 2008
Uusi vuosi on alkanut
Joulun ylensyömisen ja uuden vuoden juhlinnan jälkeen on vuosi 2008 alkanut vauhdikkaasti työnmerkeissä. Viime hetken akkujen lataus suoritettiin Lapissa. Siellä sentään oli kunnon talvi. Tunnelmia löytyy www.pbase.com/untamo/lapland
Vuosi tuo mukanaan muutoksia
Olen toiminut Tuusulan kunnan valtuuston II varapuheenjohtajana viimeiset viisi vuotta. Viime vaalien jälkeen ryhmien välisissä neuvotteluissa sovittiin, että valtuuston II varapuheenjohtajuus vaalikauden viimeinen vuoden ajan kuuluu keskustalle. Näin ollen olen esittänyt valtuustolle eropyyntöni. Tammikuun valtuusto tulee valitsemaan tämän vuoden ajaksi keskustalaisen valtuuston II varapuheenjohtajan.
HOK-Elannon edustajiston vaalit
Olen asettautunut ehdokkaaksi HOK-Elannon edustajiston vaaleihin. Edustajistoon kuuluu 60 jäsentä, jotka jäsenistö vaaleilla valitsee. Lisätietoa vaaleista löytyy: http://www.hok-elanto.fi/hok-elanto/vaalit.html
Ehdokaslistat numeroineen julkaistaan tammikuun lopussa, jonka jälkeen alkaakin kunnon vaalikampanja. Tavoitteenani on saada kasaan läpimenoon tarvittavat lähes tuhat ääntä. Jos haluat liittyä tukiryhmään, lähetä minulle sähköpostia lauri.untamo@tuusula.fi
Joulun ylensyömisen ja uuden vuoden juhlinnan jälkeen on vuosi 2008 alkanut vauhdikkaasti työnmerkeissä. Viime hetken akkujen lataus suoritettiin Lapissa. Siellä sentään oli kunnon talvi. Tunnelmia löytyy www.pbase.com/untamo/lapland
Vuosi tuo mukanaan muutoksia
Olen toiminut Tuusulan kunnan valtuuston II varapuheenjohtajana viimeiset viisi vuotta. Viime vaalien jälkeen ryhmien välisissä neuvotteluissa sovittiin, että valtuuston II varapuheenjohtajuus vaalikauden viimeinen vuoden ajan kuuluu keskustalle. Näin ollen olen esittänyt valtuustolle eropyyntöni. Tammikuun valtuusto tulee valitsemaan tämän vuoden ajaksi keskustalaisen valtuuston II varapuheenjohtajan.
HOK-Elannon edustajiston vaalit
Olen asettautunut ehdokkaaksi HOK-Elannon edustajiston vaaleihin. Edustajistoon kuuluu 60 jäsentä, jotka jäsenistö vaaleilla valitsee. Lisätietoa vaaleista löytyy: http://www.hok-elanto.fi/hok-elanto/vaalit.html
Ehdokaslistat numeroineen julkaistaan tammikuun lopussa, jonka jälkeen alkaakin kunnon vaalikampanja. Tavoitteenani on saada kasaan läpimenoon tarvittavat lähes tuhat ääntä. Jos haluat liittyä tukiryhmään, lähetä minulle sähköpostia lauri.untamo@tuusula.fi
maanantai 10. joulukuuta 2007
Joulukuun kunnanvaltuusto
Maanantaina pidettiin vuoden viimeinen kunnanvaltuusto. Suurimpina asioina oli kunnan maapolitiikka sekä kuuma toiminta- ja taloussuunnitelma.
Kuuma -yhteistyö
Kunta teetti PriceWaterhouseCoopersilla selvityksen Kuuma yhteistyön hyödyistä. Selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä!Samaan aikaan kun Tuusula on yrittänyt tehdä yhteistyötä Keravan ja Järvenpään kanssa, tekivät naapurimme esityksen osakuntaliitoksesta. Osakuntaliitoskeskustelu on haluttu irrottaa Kuuma yhteistyökeskustelusta, mutta se kuuluu tähän oleellisena osana. Kerava ja Järvenpää ovat tehneet selväksi, että he eivät halua tehdä yhteistyötä Tuusulan kunnan kanssa ainakaan kaavoituksessa ja kuntarajojen yhteisessä suunnittelussa. Millä asenteella tässä Kerava ja Järvenpää ovat yhteistyötä tekemässä?On selvää, että Kuuma yhteistyötä tulee jatkaa. Keski-Uudenmaan kunnat ovat monien toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden edessä. Tulevaisuudesta selviämme yhteistyöllä kuntien kanssa. Kuuman hallintomallia tulee kuitenkin keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.
Maapolitiikka
Demarit yhdessä Tupun (Tuusulan Puolesta) kanssa kiristivät kunnan maapolitiikkaa. Jatkossa kunnan kaavoitus tulee vaikeutumaan, koska yksityistä maata ei saada kaavoituksen piiriin kuin pakkolunastamalla. Demarit ja Tupu eivät halua neuvotella ja tehdä maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Heidän ajatusmaailmassa on vain yksi tie: hankkia maata kunnan kaavoitukseen yksityisiltä pilkkahinnalla tai pakkolunastuksille. Onko kunnan perustehtävä maakeinottelu? Miksi ei kaavoitusta ja maapolitiikkaa tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa? Päivän politiikassa monesti kaikki puolueet ovat yhtä harmaata massaa. Maapolitiikassa kuitenkin erot vasemmiston ja oikeiston välillä tulevat selvästi esille. Taustalla on perustavanlaatuinen arvoasetelma miten suhtaudutaan yksityiseen omistukseen. Vasemmisto, Demarit ja Tupu eivät selvästikään arvosta yksityistä omistusta, vaan haluavat sosialisoida maaomaisuuden kunnalle.Maapolitiikka on hyvin yksinkertaista. Maa vaihtaa omistajaa kun sekä ostaja että myyjät ovat molemmat yhtä mieltä myytävän maan hinnasta.
Maapolitiikan ohjausryhmä
Tupu ja demarit myös ajoivat maapolitiikkaa hoitamaan erillisen ohjausryhmän, jonka tehtävä on seurata ja arvioida maapolitiikan toteutumista. Tämä on mielestäni kovin outo päätös. Kuntalaki antaa arviointi- ja seurantatehtävän tarkastuslautakunnalle. ” Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.”Tämä kuntalaissa määrätty tehtävä koskee myös siis valtuuston asettaman maapolitiikan keinojen toteutumista. Demarit ja Tupu siis haluavat irrottaa maapolitiikan tekemisen ja seurannan valtuuston ja kunnanhallituksen ulotuttamiin, kabinetteihin, kauas demokraattisesta päätöksenteosta. Tämä ei mielestäni ole missään tapauksessa hyvää hallintokulttuuria.
Kuuma -yhteistyö
Kunta teetti PriceWaterhouseCoopersilla selvityksen Kuuma yhteistyön hyödyistä. Selvityksen tulokset Kuuma yhteistyöstä olivat minulle todellinen yllätys. Tuusulan kunta on polttanut viimeisen kahden vuoden aikana Kuuma yhteistyöhön miljoona euroa saamatta mitään konkreettista hyötyä!Samaan aikaan kun Tuusula on yrittänyt tehdä yhteistyötä Keravan ja Järvenpään kanssa, tekivät naapurimme esityksen osakuntaliitoksesta. Osakuntaliitoskeskustelu on haluttu irrottaa Kuuma yhteistyökeskustelusta, mutta se kuuluu tähän oleellisena osana. Kerava ja Järvenpää ovat tehneet selväksi, että he eivät halua tehdä yhteistyötä Tuusulan kunnan kanssa ainakaan kaavoituksessa ja kuntarajojen yhteisessä suunnittelussa. Millä asenteella tässä Kerava ja Järvenpää ovat yhteistyötä tekemässä?On selvää, että Kuuma yhteistyötä tulee jatkaa. Keski-Uudenmaan kunnat ovat monien toiminnallisten ja taloudellisten haasteiden edessä. Tulevaisuudesta selviämme yhteistyöllä kuntien kanssa. Kuuman hallintomallia tulee kuitenkin keventää. Kuntayhteistyötä tulee voida tehdä ilman kankeaa hallintoa ja kallista organisaatiota. Kuuman kuntien yhteisenä organisaationa tulee jatkossa keskittyä kuntien edunvalvontaan, omistajapolitiikkaan, maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun. Palveluyhteistyötä pitää tehdä kuntien välillä ilman Kuumaa.
Maapolitiikka
Demarit yhdessä Tupun (Tuusulan Puolesta) kanssa kiristivät kunnan maapolitiikkaa. Jatkossa kunnan kaavoitus tulee vaikeutumaan, koska yksityistä maata ei saada kaavoituksen piiriin kuin pakkolunastamalla. Demarit ja Tupu eivät halua neuvotella ja tehdä maankäyttösopimuksia yksityisten maanomistajien kanssa. Heidän ajatusmaailmassa on vain yksi tie: hankkia maata kunnan kaavoitukseen yksityisiltä pilkkahinnalla tai pakkolunastuksille. Onko kunnan perustehtävä maakeinottelu? Miksi ei kaavoitusta ja maapolitiikkaa tehdä yhteistyössä maanomistajien kanssa? Päivän politiikassa monesti kaikki puolueet ovat yhtä harmaata massaa. Maapolitiikassa kuitenkin erot vasemmiston ja oikeiston välillä tulevat selvästi esille. Taustalla on perustavanlaatuinen arvoasetelma miten suhtaudutaan yksityiseen omistukseen. Vasemmisto, Demarit ja Tupu eivät selvästikään arvosta yksityistä omistusta, vaan haluavat sosialisoida maaomaisuuden kunnalle.Maapolitiikka on hyvin yksinkertaista. Maa vaihtaa omistajaa kun sekä ostaja että myyjät ovat molemmat yhtä mieltä myytävän maan hinnasta.
Maapolitiikan ohjausryhmä
Tupu ja demarit myös ajoivat maapolitiikkaa hoitamaan erillisen ohjausryhmän, jonka tehtävä on seurata ja arvioida maapolitiikan toteutumista. Tämä on mielestäni kovin outo päätös. Kuntalaki antaa arviointi- ja seurantatehtävän tarkastuslautakunnalle. ” Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Tarkastuslautakunnan on huolehdittava kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä.”Tämä kuntalaissa määrätty tehtävä koskee myös siis valtuuston asettaman maapolitiikan keinojen toteutumista. Demarit ja Tupu siis haluavat irrottaa maapolitiikan tekemisen ja seurannan valtuuston ja kunnanhallituksen ulotuttamiin, kabinetteihin, kauas demokraattisesta päätöksenteosta. Tämä ei mielestäni ole missään tapauksessa hyvää hallintokulttuuria.
Puhe itsenäisyyspäivänä
Puhe itsenäisyyspäivänä 2007 Tuusulan Kirkon sankarihaudoilla
Hyvät Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat. Itsenäisyytemme 90.s juhlapäivä alkoi tänään lippujen nostolla valkenevaan aamuun. Olemme kokoontuneet kirkkoihin ja sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajiamme. Illalla sytytämme kynttilät ikkunoille itsenäisen Suomen juhlistamiseksi ja sankarivainajien muistolle. 4 viikkoa sitten sytytimme kynttilät Jokelan uhrien muistolle. Meitä kohdanneiden kriisien ja sotien aikana meitä ovat aina tukeneet ja auttaneet eteenpäin perhe, ystävät ja läheiset. Sotien aikana kotirintamalla oli tärkeä vaikutus selviytymiseen. Myös tänä päivänä meitä kohtaavissa kriiseissä kodin ja läheisten turva on meille jokaiselle tärkeintä. Suomi itsenäistyi 90 vuotta sitten. Itsenäisyyden säilyminen ei ole ollut itsestään selvyys. 90 v aikana itsenäisyyttämme, kansaamme on kohdannut monia uhkia, joista olemme aina selvinneet. Suomen kansaa on yhdistänyt vahva kulttuuri, omat lait ja oma kieli. Vain kansa, joka hädän ja kriisin hetkellä löytää tuen lähimmäisestään, kulttuuristaan ja yhteisistä arvoista, joita puolustaa, selviytyy. Mitkä ovat arvomme 90 -vuotiaassa Suomessa? Minkälaista Suomea rakennamme lapsillemme, tuleville Suomalaisille? Mikä 90 -vuotiaassa Suomessa uhkaa arvojamme, kulttuuriamme, elämäntapaamme ja turvallisuuttamme? Tämän päivän itsenäisyyden puolustaminen kuuluu meille jokaiselle. Löysin isoäitini jäämistöstä rautaisen sormuksen. Viime sodan aikana valtio tarvitsi rahaa ilmapuolustuksen hyväksi. Suomalaiset keräsivät vihkisormuksensa, luovuttivat valtiolle avioliittonsa ja keskinäisen rakkautensa kallisarvoisen symbolin. Merkiksi tästä he saivat rautaisen sormuksen. Vihkisormus oli pieni uhraus verrattuna siihen valtavaan uhraukseen, jonka tällä kirkkopihalla haudatut sankarivainajamme antoivat. Mitä tänä päivänä olemme valmiit tekemään itsenäisen Suomen hyväksi? Miten rakennamme itsenäistä Suomea. Sotiemme veteraanien työn ansiosta Suomi säilyi itsenäisenä. Tänään kun juhlimme 90 -vuotiasta itsenäistä Suomea, muistamme myös niitä kaikkia esi-isiemme tekoja ja työtä mitä he ovat Suomen eteen tehneet. Kansan on tunnettava historiansa, jotta voi selvitä tulevaisuudesta. Tänä itsenäisyyden juhlapäivänä meidän pitää kääntää katseet myös tulevaisuuteen. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia siitä, että meidän lapset ja nuoret kasvavat itsenäiseen Suomeen.Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat Siteeraan lopuksi kenraali Mannerheimin puhetta Vapaussodan voitonparaatissa toukokuussa 1918: ”Suojellakseen vapauttamme täytyy armeijamme seistä valmiina. Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta”.
Hyvää itsenäisyys päivää !
Hyvät Suuresti kunnioitetut sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat. Itsenäisyytemme 90.s juhlapäivä alkoi tänään lippujen nostolla valkenevaan aamuun. Olemme kokoontuneet kirkkoihin ja sankarihaudoille kunnioittamaan sankarivainajiamme. Illalla sytytämme kynttilät ikkunoille itsenäisen Suomen juhlistamiseksi ja sankarivainajien muistolle. 4 viikkoa sitten sytytimme kynttilät Jokelan uhrien muistolle. Meitä kohdanneiden kriisien ja sotien aikana meitä ovat aina tukeneet ja auttaneet eteenpäin perhe, ystävät ja läheiset. Sotien aikana kotirintamalla oli tärkeä vaikutus selviytymiseen. Myös tänä päivänä meitä kohtaavissa kriiseissä kodin ja läheisten turva on meille jokaiselle tärkeintä. Suomi itsenäistyi 90 vuotta sitten. Itsenäisyyden säilyminen ei ole ollut itsestään selvyys. 90 v aikana itsenäisyyttämme, kansaamme on kohdannut monia uhkia, joista olemme aina selvinneet. Suomen kansaa on yhdistänyt vahva kulttuuri, omat lait ja oma kieli. Vain kansa, joka hädän ja kriisin hetkellä löytää tuen lähimmäisestään, kulttuuristaan ja yhteisistä arvoista, joita puolustaa, selviytyy. Mitkä ovat arvomme 90 -vuotiaassa Suomessa? Minkälaista Suomea rakennamme lapsillemme, tuleville Suomalaisille? Mikä 90 -vuotiaassa Suomessa uhkaa arvojamme, kulttuuriamme, elämäntapaamme ja turvallisuuttamme? Tämän päivän itsenäisyyden puolustaminen kuuluu meille jokaiselle. Löysin isoäitini jäämistöstä rautaisen sormuksen. Viime sodan aikana valtio tarvitsi rahaa ilmapuolustuksen hyväksi. Suomalaiset keräsivät vihkisormuksensa, luovuttivat valtiolle avioliittonsa ja keskinäisen rakkautensa kallisarvoisen symbolin. Merkiksi tästä he saivat rautaisen sormuksen. Vihkisormus oli pieni uhraus verrattuna siihen valtavaan uhraukseen, jonka tällä kirkkopihalla haudatut sankarivainajamme antoivat. Mitä tänä päivänä olemme valmiit tekemään itsenäisen Suomen hyväksi? Miten rakennamme itsenäistä Suomea. Sotiemme veteraanien työn ansiosta Suomi säilyi itsenäisenä. Tänään kun juhlimme 90 -vuotiasta itsenäistä Suomea, muistamme myös niitä kaikkia esi-isiemme tekoja ja työtä mitä he ovat Suomen eteen tehneet. Kansan on tunnettava historiansa, jotta voi selvitä tulevaisuudesta. Tänä itsenäisyyden juhlapäivänä meidän pitää kääntää katseet myös tulevaisuuteen. Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia siitä, että meidän lapset ja nuoret kasvavat itsenäiseen Suomeen.Hyvät sotiemme veteraanit, hyvät naiset ja herrat Siteeraan lopuksi kenraali Mannerheimin puhetta Vapaussodan voitonparaatissa toukokuussa 1918: ”Suojellakseen vapauttamme täytyy armeijamme seistä valmiina. Linnoitukset, tykit ja vieras apu eivät auta, ellei joka mies tiedä, että juuri hän seisoo maansa vartijana. Muistakoot Suomen miehet, että ilman yksimielisyyttä ei luoda vahvaa armeijaa, ja ainoastaan voimakas kansa voi turvallisena käydä kohti tulevaisuutta”.
Hyvää itsenäisyys päivää !
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)