Jarrumiehet taas asialla

Hyrylän ja koko Tuusulan vetovoimaisuuden ja kehittymisen kannalta
olemme nyt tärkeiden päätösten äärellä. Päätöksenteossa on tällä
hetkellä Rykmentinpuiston keskustan kaava, joka on valmistunut
ehdotusvaiheeseen ja tarkoitus asettaa nähtäville lausuntoja varten.
Juuri kun kaavan piti mennä eteenpäin, on tullut outoja mutkia
matkaan. Ei voi olla ajattelematta, että tässä on taas ne pimeät
voimat nousussa, joiden etuna on Rykmentinpuiston alueen kehityksen
hidastuminen. Tämä on jo mielestäni tarkoitushakuista Rykmentinpuiston
kaavan ja koko Hyrylän sekä kaavaprosessin terrorisointia. Onko
joillakin päättäjillä myös tavoitteena vaarantaa asuntomessujen
onnistuminen?

Aikataulullisesti kiireisintä on saada vuoden 2020 Tuusulan
asuntomessujen tarvitsemat tie- ja tonttialueet kuntoon. Tämä
Rykmentinpuiston keskustan kaava liittyy oleellisesti
asuntomessualueen kaavaan.

Kaavaehdotusta käsiteltiin kuntakehityslautakunnassa, jossa siihen
äänestyspäätöksellä lisättiin erikoinen ratkaisu Järvenpääntien päälle
tehtävästä rakentamisesta, kahdeksan kerroksisesta talosta, uimahallin
ja kirjaston väliin. Ratkaisu sinänsä voisi olla ihan selvittämisen
arvoinen, mutta tällä tavalla liitettynä Rykmentinpuiston keskustan
kaavaehdotukseen, se viivästyttää dramaattisesti koko kaavan
valmistusta. Lieneekö tämä tarkoituskin? Lautakunnan tekemät muutokset
kaavaan ovat menettelytavoiltaan vähintäänkin erikoisia.

Ongelmaksi tässä muodostuu se, että kun kaava asetetaan nähtäville on
kaikkien asianmukaisten selvitysten oltava tehtynä ja mukana.
Tarvittavia lisäselvityksiä tien päälle rakentamisesta olisi tehtävä
ainakin kymmenen erilaista, joita kaavavalmistelussa tulisi ottaa
huomioon, jotta kaava olisi asiallisesti valmisteltu.
Kaavaehdotusvaiheeseen tulisi lykkäystä vähintään puoli vuotta. Asian
asiallinen selvittäminen vaatisi myös liikenneviraston kanssa
alustavia sopimuksia. Tienpätkähän ei ole edes kunnan, vaan valtion.

Juhlapuheissa ja vähän arkisemmassakin keskustelussa kaikki päättäjät
liputtavat Rykmentinpuiston eteenpäinviemisen puolesta. Tietenkin,
koska eihän kukaan halua vaarantaa Asuntomessuja. Harmillisesti
kuitenkin osa päättäjistä toimii aivan toisin.

Tuusulan pormestarimallin ongelmat

Tuusulan kunnanvaltuusto päätti 6.6.2016 ottaa käyttöön kesästä 2017 alkaen pormestarimallin. Asiasta käytiin lähes kolmen tunnin keskustelu. Pääasiassa äänessä olivat lukuisat pormestarimallin vastustajat. Keskustelussa tein usean valtuutetun kannattamana esityksen asian palautuksesta uudelleen valmisteluun. Tavoitteena oli, että asia tuotaisiin uudelleen valtuustoon niin, että Tuusulassa vahvistettaisiin kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja voisi olla täyspäiväinen tai osa-aikainen. Kunnanjohtaja säilyisi valmistelijana sekä asioiden esittelijänä kunnanhallituksessa. Hävisimme äänestyksen 35-16 äänin. 35 halusi käsitellä asian kokouksessa.

Keskustelun jatkuessa esitin vaihtoehtoisen mallin, saman mallin, jonka kunnanjohtaja oli esitellyt kunnanjohtoryhmän esityksenä kunnanhallitukselle. Hävisimme tämänkin äänestyksen.

Antti Kaikkonen esitti, että ennen lopullista päätöstä kuullaan kuntalaisia. Hävisimme tämänkin päätöksen äänin 35-16. Valtuuston 35 SDP-TUPU-6 Kokoomuksen valtuutettua-Vihr-PS oli sitä mieltä, että kuntalaisten mielipidettä ei tarvitse kuulla tässä vaiheessa. Kokoomuksesta pormestarimallia vastusti ja kuntalaisten kuulemista kannatti 9 valtuutettua. Jätin usean muun valtuutetun kanssa seuraavan eriävän mielipiteen:

Jätämme eriävän mielipiteen valtuuston päätöksestä. Päätöksen valmistelussa ei ole kuultu riittävästi kuntalaisia, eikä kunnan henkilöstöä. Tuusulan kunnan poliittista johtamisjärjestelmää ja luottamushenkilöorganisaatiota on tarkoituksen mukaista muuttaa vasta kun valtion ajamat SOTE ja maakuntauudistukset ovat otettu käyttöön. SOTE vie suuren osan kunnan budjetista ja henkilöstöstä. Lisäksi maakuntauudistus järjestelee uudelleen valtion hallinnon, aluehallinnon ja kuntien tehtäviä.

Pormestarimalli palkallisine varapuheenjohtajineen tuo hallinnon lisäkustannuksia kuntaan, kun päinvastoin tässä tilanteessa tulisi hallinnon kustannuksia karsia.

Tuusulassa tulee säilyttää asioiden virkamiesvalmistelu ja esittely erillään poliittisesta päätöksenteosta. Tämä vallan kahtiajako virkamiestoimintaan ja poliittisen päätöksentekoon on tärkeä osa suomalaista hallintoa, eikä sitä tule muuttaa perusteettomasti.

Pormestarimalli tuo kuntaan oppositio-enemmistö -asetelman, jossa pormestarin ja varapuheenjohtajapuolueet varmistavat enemmistöllä mieleisensä päätöksenteon ja oppositioon jäävät puolueet, jotka eivät saa omaa palkkapoliitikkoa.

Pormestarimalli on moneltakin osin ongelmallinen.

• Suomessa toteutetaan lähivuosina Suomessa merkittävin sote- ja maakuntauudistus. Se siirtää merkittävän osan kuntien nykytehtävistä maakuntatason järjestettäväksi. Tuusulankin budjetti pienenee alle puoleen nykyisestä. Valtakunnalliset uudistukset on järkevää toteuttaa ensin ja arvioida sen jälkeen, millainen hallintomalli on Tuusulalle paras.

• Tuusulassa kuten muissakin kunnissa tällä hetkellä asiantuntija- ja ammattijohtajan roolit korostuvat etenkin tässä talous- ja sote –uudistustilanteessa. Organisaation johtaminen (asioiden valmistelu, budjetointi ja henkilöstöjohtaminen) vaatii ammattijohtajan eikä pormestari tai pormestarin valitsema kansliapäällikkö poliittisin perustein riitä ammattijohtamiseen. Tuusulan kunta tarvitsisi tähän nimenomaan vahvistusta.

• Suuressa kuntakentän muutoksessa tarvitaan nyt ennen kaikkea sitä harmaata johtajaa, asiantuntijaa, joka jaksaa vastuullisesti paneutua muuttuvan kentän ei niin seksikkäisiin taustoihin.

• Pormestarimallissa kunnassa jatkossa sekä valmistelu (työnohjaus) esittely ja päätöksenteko on harvojen käsissä. Suomalaisen demokratian ja hallinnon vahva perusta on juuri rakennettu vallan jaolle. Virkamiehillä on vastuu asioiden valmistelusta ja esittelystä. Poliitikot hoitavat päätöksenteon. Tämä lienee myös yksi syy miksi Suomessa esiintyy hyvin vähän korruptiota. Vallan keskittyminen hyvin harvoihin käsiin sekä valmistelun, esittelyn ja päätöksenteon johtaa keskinäisten suhteiden hämärtymiseen

• Helsingissä uusi pormestarimalli lähtee nimenomaan siitä että nämä kaksi erotetaan toisistaan, mutta poliittista linjaamalla vahvistetaan. Miten pormestarimalli edesauttaisi ison kuvan hahmottamista ja yhteisen edun tavoittelua - kun päinvastoin malli sisältää suuret riskit sulle-mulle -osaoptimointiin, varsinkin kun pienessä kunnassa ei ole riittävää virkakoneistoa oikomassa kaikkia virheitä tai laiminlyöntejä, joiden todennäköisyyttä malli lisää. Keski-Uudenmaan muissa kunnissa ei valmistella pormestarimallia. Miksi juuri Tuusulassa tämä malli olisi ratkaisu?

• Tuusulan kokoisessa kunnassa, ja erityisesti Tuusulan poliittisessa kulttuurissa ja eri kyläkeskuksien välillä on ominaista nimbyilyn ja sulle-mulle –valmistelu ja päätöksen teon korostuminen. Pormestarimalli olisi omiaan vahvistamaan tällaista kulttuuria.

• Pormestarimalli loisi kuntaan enemmistö – opposiojaon, joka on vieras suomalaiselle kuntademokratialle. Pormestari ja apulaispormestarit, heidän edustamat puolueet muodostavat enemmistön, joka pyrkii kaikilla päätöksillään vahvistamaan omaa asemaansa ja varmistamaan paikkansa jatkuvuuden. Pienet puolueet, jotka eivät saa omaa pormestari tai apulaispormestaria muodostavat opposition.

• Tuusulan kokoisessa kunnassa, jossa kehittämisorganisaatio on ohut eikä riittävästi kykene tukemaan pormestaria.

• Poliittisen johtamisen keveämpi vahvistaminen ovat Tuusulan asukasmäärään ja henkilöstörakenteeseen parempi ja järkevämpi sekä visionäärinen strategiajohtaja kunnan ulkoa

• Ammattijohdon tilalle pormestarimallin kannattaja haluavat neljännestusinan määräaikaisia hyvin palkattuja "poliittisen prosessin" johtajia, johon toimeen pääsemiseksi riittää paikka seuraavassa valtuustossa ja kollegoiden kannatus. Ehdokasjoukko on kovin rajattu, ammattiosaamista ja johtajuutta osoittaneet henkilöt kun ovat töissä ja pelistä ulkona. Jokainen suuri valtuustoryhmä saa oman agentin kunnantalolle ja kuntalaiset kolmikon, joka johtaa valmistelua ja linjaa kunnan toiminnan suunnat lähidemokraattisin keinoin "lähempänä kuntalaista" liian objektiivisuuden tai pitkäjänteisyyden häiritsemättä. Strateginen johtaminen ja asiantuntemus pannaan syrjään turhina hidasteina olennaisempien asioiden edestä.

• Esitetyssä pormestarimallissa käytännössä kuntaan palkataan 3 kovapalkkaista henkilöä ja pormestarin avuksi kansliapäällikkö. Eli noin 400.000 euron lisäkulu.

• Poliittisen johtamisjärjestelmän valmistelussa, heti alussa päättäjät jakautuivat pormestari-joo sekä pormestari-ei leireihin. Aidolle analyyttiselle selvitykselle Tuusulan poliittisen johtamisen ongelmista ei jäänyt tilaa. Pormestarimalli työnnettiin päättäjien kurkusta alas pakolla. Analyyttiset arviot ja ratkaisut, jotka eivät tukeneet pormestarimalli sivuutettiin poliittisessa valmistelussa.

Pormestarimalli kaventaa demokratiaa ja keskittää valtaa

Pormestarimalli kaventaa demokratiaa ja keskittää valtaa

Osa Tuusulan johtavista poliitikoista kokee Tuusulassa olevan tarvetta luottamushenkilöiden työskentelyn ja hallintomallin kehittämiseen. Ennen kuin keskustelu kehittämisestä tai sen tavoitteista on kunnolla edes alkanut, on ratkaisuksi tuotu pormestarimalli.

On tärkeää, että kunnan johtamisessa pyrimme edelleen lisäämään demokratiaa, avoimuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Demokratia ja avoimuus eivät lisäänny sillä, että valtaa keskitetään yhdelle henkilölle. Pormestarin asema olisi hyvin itsenäinen ja hän nousisi merkittäväksi vallankäyttäjäksi, koska valmistelu- ja päätöksentekovalta olisivat samoissa käsissä. Valtaa pormestarille otettaisiin kaikilta toimielimiltä sekä viranhaltijoilta. Pormestari hoitaisi sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan että kunnanjohtajan tehtävää yhdessä. Virassa oleva kunnanjohtaja siirrettäisiin toiseen tehtävään entisillä palkkaeduilla. Pormestarille ja apulaispormestareille maksettaisi niin ikään saman suuruista n. 10 000 euron kuukausipalkkaa.

Suomessa pormestarimalli on ollut käytössä vain kahdessa kunnassa, vaikka pormestarimallin mahdollistavat säädökset tulivat voimaan jo 2006. Tämä kertoo myös hyvin siitä, että malliin sisältyy paljon heikkouksia ja riskejä: Valta keskittyy, politiikka henkilöityy ja asiantuntemus kunnan johdossa vähenee. Lisäksi johtaminen olisi lyhytjännitteistä, koska pormestari valittaisiin enintään vaalikaudeksi kerrallaan. Pormestari on helppo erottaa, jolloin poliittisten suhdanteiden vaihdellessa ja muista syistä kaudet saattaisivat jäädä käytännössä tätäkin lyhyemmiksi.

Tähän mennessä kunnat ovat kehittäneet johtamista muilla tavoin. Muiden kuntien hyviä malleja pitäisi tutkia laajemmin. Olisi hyvä selvittää huolellisesti, minkälainen malli juuri Tuusulaan olisi paras.

Haluamme jatkaa keskustelua Tuusulan poliittisen johtamisen kehittämisestä loppuvaltuustokauden ajan niin, että kun uusi valtuusto aloittaa kesällä 2017, meillä on avoin, vuorovaikutteinen ja reilu johtamisjärjestelmä. Hyvä ja toimiva lopputulos saavutetaan vain niin, että luottamushenkilöt ja viranhaltijat sitoutuvat uuteen malliin mahdollisimman yksimielisesti.

Uuden hallintomallin kehittäminen tulisi tehdä avoimesti, ja vuorovaikutteisen prosessin kautta, eikä suinkaan vain yksi vaihtoehto, pormestarimalli, edellä.

Tuusulan kunnanvaltuutetut

Petri Ahonen (Kok.)

Salla Heinänen (Kok.)

Paavo Juntunen (Kok.)

Sanna Kervinen (Kok.)

Kari Kinnunen (Kok.)

Ulla Rosenqvist (Kok.)

Antti Seppälä (Kok.)

Sami Tamminen (Kok.)

Lauri Untamo (Kok.)

Laura Åvall (Kok.)

Risto Rämö (ReTu)

Kunnanjohtaja vai pormestari?

- kysymyksiä ja vastauksia

K: Miksi pormestarimalli on noussut keskusteluun juuri nyt?

V: Jos vastaus on ”pormestari”, on todellakin hyvä laajasti pohtia mikä siinä tapauksessa onkaan kysymys? Hallintomallin kehittäminen tulee tehdä avoimesti ja vuorovaikutteisen prosessin kautta, eikä suinkaan yksi hallintomallivaihtoehto edellä. Johtamisjärjestelmää tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, ja arvioida hallintomallin vaikutuksia valtuuston rooliin, kunnanhallituksen asemaan ja viranhaltijajohtoon tavoitteena mahdollisimman laaja sitoutuminen.

K: Lisääkö pormestarimalli demokratiaa ja avoimuutta?

V: Demokratia ja avoimuus ei lisäänny sillä, että päätösvaltaa keskitetään yhdelle henkilölle ja poliittiselle ryhmälle. Pormestarin asema olisi hyvin vahva ja itsenäinen, koska valmistelu- ja päätöksentekovalta olisivat samoissa käsissä. Valtaa pormestarille otettaisiin kaikilta toimielimiltä sekä viranhaltijoilta, ennen muuta kunnanjohtajalta.

K: Tuoko pormestarimalli mukanaan parlamentarismin kunnalliseen hallintoon?

V: On hyvin mahdollista, että pormestarimalli johtaa parlamentarismiin, eli että kuntaan syntyy hallitus-oppositio –asetelma, joka sinänsä on vieras piirre suomalaisessa kunnalliselämässä, jossa tehtävänä on kuntalaisten yhteisten asioiden hoitaminen.

K: Onko pormestarimallin valinneessa kunnassa enää ollenkaan kunnanjohtajaa?

V: Ei ole – pormestari hoitaa sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan että perinteisesti kunnanjohtajalle kuuluvia tehtäviä. Virassa oleva kunnanjohtaja on siirrettävä muuhun hänelle soveltuvaan tehtävään entisillä palkkaeduilla.

K: Miten turvataan asiantuntemus, jos ammattijohtajan korvaa päätoiminen luottamushenkilö?

V: Kaikissa organisaatioissa pitää olla kokoaikainen johtaja. Kunnassa sitä edellyttävät mm. johtoryhmät, henkilöstöjohtaminen, kehityskeskustelut sekä perinpohjainen asiantuntemus ja valmistelu. Pormestarijärjestelmässä tarvittaisiin jonkinlainen esikunta, jolle valmistelu- ja esittelyvastuu alkaisi kasautua.

K: Olisiko helppo löytää mitat täyttäviä pormestarikandidaatteja?

V: Puolueilla on varmasti tarjolla koulutettuja, kielitaitoisia, edustuskelpoisia ja johtamiskokemusta omaavia kandidaatteja – eri asia on, voivatko tällaiset henkilöt käytännössä siirtyä pois nykyisistä töistään vaalikauden mittaiseen päätoimiseen luottamustehtävään.

K: Miksi vasta kaksi kuntaa Suomessa on valinnut pormestarimallin?

V: Pormestaria koskevat säännökset tulivat voimaan jo 2006, mutta pormestarimalliin on siirrytty vain Tampereella ja Pirkkalassa. Tähän mennessä kunnat ovat kehittäneet poliittista johtamista mieluummin vahvistamalla kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa kuin siirtymällä
pormestarijärjestelmään. Monet näkevät pormestarimallissa enemmän riskejä kuin mahdollisuuksia.

K: Mitä riskejä pormestarimallissa sitten on?

V: Valta keskittyy, politiikka henkilöityy ja asiantuntemus kunnan johdossa vähenee. Lisäksi johtaminen olisi lyhytjännitteistä, koska pormestari valittaisiin enintään vaalikaudeksi kerrallaan. Pormestari on helppo erottaa, jolloin poliittisten suhdanteiden vaihdellessa ja muista syistä kaudet saattaisivat jäädä käytännössä tätäkin lyhyemmiksi.

K: Onko pormestarimallin ja nykymallin välissä vaihtoehtoisia hallintomalleja?

V: Nykyisessä kunnanjohtajamallissa voidaan korostaa poliittista johtajuutta ottamalla käyttöön päätoimiset tai osa-aikaiset luottamushenkilöt tai valitsemalla lautakuntien puheenjohtajat kunnanhallituksen jäsenistä (ministerimalli). Voidaan myös valita lautakuntien jäsenet kunnanvaltuutettujen joukosta (valiokuntamalli). Uusi kuntalaki korostaa kunnanhallituksen puheenjohtajan roolia poliittisen yhteistyön johtajana. Myös asukas- ja asiakasdemokratian lisääminen voisi olla modernimpaa demokratian lisäämistä kuin yhden henkilön nostaminen ylivertaiseen valta-asemaan.

K: Pormestari olisi sekä poliittinen, että operatiivinen johtaja – onko vaarana, että työnjaossa tulee epäselvyyttä?

V: Pormestarimallissa johtavien viranhaltijoiden rooli muuttuisi objektiivisesta koko valtuuston palvelijasta pormestarin asianajajaksi – yhteentörmäysten vaara olisi ilmeinen ja lopputuloksena viranhaltijoiden hakeutuminen muihin kuntiin.

K: Onko pormestarin oltava kunnanvaltuutettu?

V: Pormestariksi voidaan valita myös henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen tai lautakuntaan. Valtuusto voi päättää, että pormestarin on oltava ko. kunnan valtuutettu. Valtuusto valitsee pormestarin, mutta lakimuutos mahdollisuudesta suoraan kansanvaaliin on vireillä.

K: Aiheuttaako pormestarimalli lisäkustannuksia?

V: Pormestarista (tai jopa useammasta) aiheutuu suoraan lisäkustannuksia. Käytännössä pormestarin palkkaus noudattelee kunnan- tai kaupunginjohtajan palkkatasoa. Pormestari tarvitsisi valmistelussa ja esittelyssä sekä muussa johtamisessa tuekseen esikuntaa, ehkä erityisavustajankin. Asiantuntemus
johtamisessa pitää säilyttää, jolloin pienempiinkin kuntiin joudutaan kustantamaan kaksinkertainen määrä johtajia.

Ohjelma - Tuusulan Taiteiden Yö

Ohjelma - Tuusulan Taiteiden Yö



Tervetuloa Tuusulan taiteiden yöhön!

Järvenrantaa - myydä vai ei

Kunnanhallitus jatkoi maanantaina 10.2.2014 keskustelua kunnan omistamien maa-alueiden ja käyttämättömien maa-alueiden myynnistä. Tuusulan kunta omistaa arvokkaita maa-alueita, jotka olisi järkevä saada myytyä. Osasta kohteita tuntui löytyvän yksimielisyys ja osa kohteista puhututti hallitusta. Tuusulassa on mielestäni edelleen epäselvää, mistä kohdin tuusulalaiset pääsevät Tuusulan järvelle. Nyt myyntiin olisi tulossa pari järvenranta kohdetta mm. Fjällbo. Ennen yksittäisten myyntipäätösten tekemistä olisi varmaankin hyvä muodostaa kokonaiskäsitys siitä, miten tuusulalaiset voivat hyödyntää Tuusulan järven mahdollisuuksia parhaiten. Järvenranta on luonnonvara, jota Tuusulassa ei tule lisää. Fjällbo on toki kohde jota voisi hyödyntää kuntalaisten virkistykseen paremminkin. Tuusulan Taiteiden Yössä on FjällBossa toimintaa on ollut, mutta muutoin eivät kuntalaiset ole paikkaa löytäneet.

Muiden kohteiden osalta keskustelu tuntuikin olevan tunnepohjaista kevyiden argumenttien heittelyä. Mielestäni pitäisi vihdoin päättäjien kysyä itseltään, mikä on kunnan perustehtävä. Millaista omaisuutta kunnalla tulisi olla? Kunnan perustehtävä on järjestää palveluja, tarkoituksen mukaisissa tiloissa. Muut kohteet voi mielestäni sitten laittaa myyntiin tarjouksien mukaan ja laittaa vapautuneet resurssit palvelutuotannon tehostamiseen.

Stockmann Tuusulaan

Tänään päivä alkoi hyvin uutisin. Stockmann siirtää varastointi toimintoja Tuusulaan. Toki olisi toivonut että Stockmann olisi yllättänyt tavaratalo hankkeella Hyrylään. Mutta Stockmann tavaratalo varmaankin joutuu vielä hetken Tuusulaan odottaa. Varastohanketta varten Tuusulan kunta myi Kulomäen työpaikka-alueelta tontin 2.340 M€ kauppahinnalla. Raha tulee Tuusulassa tarpeeseen, sillä saadaan edelleen rahoitettua Tuusulan investointeja. Vuonna 2016 käynnistyvä uusi varasto tuo Tuusulan alueella myös reilut 200 työpaikkaa. Kehityssuunta näyttäisi olevan, että Kehä I sisäpuolelta logistiikkatoiminnot siirtyvät Kehä III pohjoispuolelle lentokentän läheisyyteen. Tässä on Tuusulan vetovoima. Mielelläni toivotan tänne Tuusulaan tervetulleeksi myös muita logistiikka-alan toimintoja, joita lentokentän läheisyys, toimivat liikenneyhteydet ja työvoiman saatavuus alueelle houkuttelee. Tuusulan suunnitelmissa Keha IV alue on kasvamassa merkittäväksi työpaikka-alueeksi.

Kunnanhallituksessa meillä oli käsittelyssä lista muistakin Tuusulasta myytävistä kohteista. Kunnan omistuksessa on asunto-osakkeita, kiinteistöjä ja maa-alueita, joiden myynnillä voitaisiin vapauttaa pääomaa noin 7-10M€. Kunnan kannattaa myydä kohteet, joita kunta ei tarvitse omassa palveluntuotannossa. Myynnistä saatavat rahat voidaan edelleen käyttää kunnan investointeihin, jotka hyödyttävät palvelujen järjestämistä tai parantavat liikennettä. Myytävällä omaisuudella voitaisiin osin vaikka rahoittaa Koskenmäen kiertoliittymä tai uutta terveysasemaa. Listalla on myös Ruskelan koulu, joka lähtis reilulla 400 kiloeurolla.